Erittäin hyvä muttei täydellinen

Erittäin hyvä muttei täydellinen

Seläntaputuksia jaettiin viime perjantaina Linnan luentosalissa K103. Kyseessä oli koulutuksen ulkoisen arvioinnin loppuraportin julkistamistilaisuus, jossa Tampereen yliopiston todettiin suoriutuneen vuosina 2010–2015 toteuttamastaan koulutusuudistuksesta erinomaisin arvosanoin. Vaikka TaY laaja-alaisine kandidaatin tutkinto-ohjelmineen onkin valtakunnallinen edelläkävijä, ei saatuun leimaan tule tuudittautua. Kehittämistyössä kannattaa keskittyä kolmeen kärkeen: opintojen ohjaukseen, laaja-alaisuuteen ja osaamisperustaisuuteen sekä yliopistoyhteisön rooliin.

Opintojen ohjauksen laatu ja saavutettavuus tulee taata jokaiselle opiskelijalle tutkinto-ohjelmasta tai opiskeluvuodesta riippumatta. Ohjauksen tarve ei lopu fuksivuoden HOPS-keskustelujen jälkeen, vaan korostuu esimerkiksi toisena vuonna valinnaisia opintoja suunniteltaessa tai maisterivaiheessa työelämään siirtymisen lähestyessä.

Vertaisohjaus ja tuutorointi ovat oleellinen osa opintojen ohjauksen kokonaisuutta. Silti tuutorointi pyörii ainejärjestöjen vastuulla, pahimmassa tapauksessa ilman minkäänlaista tukea tai resursointia tiedekunnalta tai tutkinto-ohjelmalta. Tiedekuntien tulisikin perustaa työryhmä, jossa opintojen ohjausta käsitellään laajana kokonaisuutena ja jossa luodaan yhteiset, koko yliopiston kattavat käytännöt tuutoreiden kouluttamiselle ja toiminnan resursoinnille. Tiedekuntien välisen työryhmän tavoitteena tulee olla HOPS-ohjauksen ja tuutoroinnin kehittäminen yhtenä kokonaisuutena, ei kahtena toisistaan erillisenä toimintona.

Laaja-alaisuus ja osaamisperustaisuus saavat kehuja työryhmän raportissa. Kolikon kääntöpuolella on kuitenkin aiemmin suosittujen opintosuuntien hukkumista suureen tutkinto-ohjelmaan, toisten opintosuuntien kohtaamaa ylitarjontaa maisterivaiheeseen hakeuduttaessa ja epävarmuutta opintosuunnan tarkentamiseen vaadittavista kriteereistä. Opintosuuntavaihtoehtojen näkyvyyden parantaminen jo yliopistoon hakeuduttaessa ja opintosuunnan tarkentamisen käytäntöjen ja kriteerien vakiinnuttaminen vastaisivat näihin ongelmiin.

Useilla aloilla työelämässä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, mikä raportissa nähdään ongelmana aidon kaksiportaisuuden toteutumisen kannalta.  Laaja-alainen kandintutkinto ei kuitenkaan välttämättä takaa työelämässä tarvittavaa osaamistasoa spesifimmän substanssitiedon tai konkreettisten työelämävalmiuksien puuttuessa. Puhuttaessa yleisemmin kandidaatintutkinnosta loppututkintona onkin perusteltua kysyä, miksi Suomen koulutustasoa tulisi ylipäänsä laskea?

Yliopistoyhteisön merkitystä koulutuksen osatekijänä ei tule väheksyä. Yliopistoyhteisöön kiinnittymiseksi sekä opiskelijoilla että henkilöstöllä tulee olla aitoja vaikutusmahdollisuuksia yhteisön päätöksenteossa. Opiskelijat eivät ole yliopiston asiakkaita, vaan yhteisön täysivaltaisia jäseniä.

Koulutuksen ulkoisen arvioinnin raportti tarjoaa hyvän pohjan tamperelaisen yliopistokoulutuksen kehittämiselle yhä parempaan suuntaan, mikä hyödyttää niin yliopistosta valmistuvia kuin yliopistoa itseäänkin. Lähtötaso on Suomen mittakaavassa korkea, mutta se ei estä tähtäämästä kohti uusia sfäärejä.

Sanni Lehtinen

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava.

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös