Iloa, surua ja myötähäpeää SYL:n liittokokouksessa

Iloa, surua ja myötähäpeää SYL:n liittokokouksessa

Lopusta voit löytää jäsenaloitteen SYL:n liittokokoukselle 2014.

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous pidettiin toissa viikolla Espoon Korpilammella. Lähes 150 ylioppilaskuntien edustajaa päättivät ylioppilasliikkeelle paljon hyviä tavoitteita kuten perustulon ajamisen. Solidaarisuutta ei kuitenkaan herunut esimerkiksi duunareille eläkelinjojen muotoilussa eikä liittokokous halunnut nostaa perheellisten opiskelijoiden asiaa toimintasuunnitelmaan omaksi kirjauksekseen.

Yksi asia on varma: liittokokous herättää tunteita laidasta laitaan. Tunteet moninkertaistuvat henkilövalintojen kohdalla monestakin syystä. Esimerkiksi Tampereen ylioppilaskunnan puheenjohtajan Jari Järvenpään valinta SYL:n hallitukseen herätti suurta iloa kirjoittaneissa, sillä Jarin halu ja asiantuntijuus SYL:ssa toimimiseen ovat kovaa luokkaa. Vaikka oma edustajamme pääsi läpi hallitukseen, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisimme ummistaa silmät siltä, miten SYL:n hallituksen jäsenet valitaan.

Hallituksen jäsenet ovat selvillä ennen kuin mitään vaaleja on käyty. Perjantain ja lauantain välisenä yönä eri ryhmät diilaavat ääniä hallitus- ja pj-vaalin välillä, jotta oma tyrkky pääsisi läpi. SYL:n liittokokous onkin hyvin turhauttava paikka edustajalle, joka haluaa tehdä äänestyspäätöksensä itsenäisesti. Edustajan poliittista päätöstä olla neuvottelematta ei liiemmin kunnioiteta, vaikka kukaan ei kyseenalaista esimerkiksi sitä, että poliittiseen ryhmään kuuluva edustaja äänestää mieluummin oman ryhmänsä kuin oman ylioppilaskuntansa edustajaa. Allekirjoittaneet ovat käyneet lukuisia keskusteluja, joissa ovat vilkkuneet samat argumentit: “diilaamiskulttuurille ei voi mitään”, “täytyy diilata, koska muutkin diilaa” ja “et saavuta sillä mitään, että et diilaa”. Diilaamiseen painostettiin myös omien puolelta. Tunnemme myötähäpeää niiden puolesta, jotka eivät halua kunnioittaa sitä, että jotkut edustajat haluavat valita y-liikkeen kattojärjestön edustajat sen pohjalta, keitä he pitävät pestiin pätevimpinä. Yhtälaista myötähäpeää tunnemme niiden puolesta, jotka “setä/täti kertoo” -asenteella kertovat, että kyllä siihen diilaamiskulttuuriinkin tottuu liittokokouskertojen kasvaessa.

Liittokokouksen henkilövaaleihin liittyvä kähmintä herättää myös surua. Suuressa salissa kun istuvat tämän kansakunnan tulevat tekijät. Jo nuorella iällä heille opetetaan, että päätöksenteko erilaisilla lehmänkaupoilla on enemmän kuin hyväksyttävää. Se on kuitenkin ennemmin omiaan karkottamaan reilun pelin pelaajat politiikan kentältä, mikä näkyy myös kansan alhaisena kiinnostuksena politiikkaa kohtaan.

Diilasi delegaatti äänensä tai ei, harva puolustaa nykyistä järjestelmää reiluna. Diilin ulkopuolelle jääneille yleensä kerrotaan, mikäli tällä kertaa neuvottelut eivät onnistuneet. Tämän jälkeen tyrkyt yleensä pitävät suuressa salissa puheen, jossa antavat ymmärtää kisan päättyneen omalta osaltaan. Näissä puheissa ei viime vuosina ole säästytty kyyneliltä. Liittokokouksen loppunumerona käydyt valinnat jättävätkin liskomaisen jälkimaun. Vaikka diilaaminen on liittokokousedustajien päätös, sen epäreiluus väistämättömästi heijastuu SYL:n organisaationa ja myös valittuihin hallituslaisiin.

2013-11-30 16.16.54
Liittokokouksen puheenjohtajavaali on käynnistämässä, ja äänestyskoppeja laitetaan paikalleen. Puheenjohtajavaalissa kisannut JYY:n Mari Kröger on luopunut kisasta ja pudottautunut hallitusvaaliin kiilaten samalla JYY:n hallitustyrkyn Teppo Suomisen pois hallitusvaalista. Myös LTKY:n pj-ehdokas Joel Kuuva on pitänyt tunteikkaan jäähyväispuheen. Jokaiselle liittokokousedustajalle on ennen äänestystä selvää, että AYY:n Piia Kuosmanen on neuvoteltu seuraavaksi SYL:n puheenjohtajaksi.

SYL:n neuvottelukulttuuria on aikaisemminkin kritisoitu, esimerkiksi täällä ja täällä. Seuraavana vuonna haluamme nostaa asian esiin liittokokouksessa ja edistää SYL:n irtisanoutumista neuvottelukulttuurista. Olemme valmistelleet jäsenaloitteen, ja se on hyväksytty Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen kokouksessa 12.12.2013. Jäsenaloitetta lukuunottamatta tämä kirjoitus ei edusta muiden Tamyn hallituksen jäsenien kantaa.

Veikko Mäkelä

Sanni Pietilä

Anne Soinsaari

JÄSENALOITE SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON LIITTOKOKOUKSELLE 2014

SYL ei voi estää eri ylioppilaskuntien edustajia neuvottelemasta etukäteen henkilövaalien tuloksia. Se voi kuitenkin liittona, jonka kirjattuina periaatteina ovat vapaus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus, purkaa omasta toiminnastaan sellaiset toimet ja rakenteet, jotka tukevat neuvottelukulttuuria.

SYL tekee kartoituksen siitä, kuinka se toiminnallaan tukee liittokokouksen henkilövaalien etukäteen neuvottelemista. Toimintatavan tukemisella jäsenjärjestöjen edustajilla, jotka haluavat valita liiton tulevat luottamushenkilöt ilman neuvotteluja on heikommat mahdollisuudet vaikuttaa demokraattisella tavalla SYL:n hallituksen jäsenien valintaan. Tämän pohjalta SYL valmistelee toimenpiteet, joilla se voi purkaa nämä rakenteet. Yhtenä toimenpiteenä SYL vähintäänkin mahdollistaa neuvottelukulttuuria kannattamattomille edustajille haastattelutilanteisiin oman huoneen, jossa luottamushenkilöksi hakevia voi haastatella. Huoneen tehtävänä on tuoda neuvotteluihin osallistumattomat poliittisesti sitoutuneet sekä sitoutumattomat edustajat yhteen ja tehdä näkyväksi äänten neuvottelemattomuus relevanttina vaihtoehtona.

3 comments

  1. Juha Töyrylä

    Hei!

    On kiva huomata, että SYL:n liittokokous puhuttaa yhä – vaikkakin tällä kertaa vähän negatiivisessa sävyssä.

    Uskaltaudun jo alustavasti hieman kommentoimaan tuota jäsenaloitetta. Samalla haluan rohkaista kaikkia ylioppilaskuntien toimijoita olemaan yhteydessä SYL:n keskustoimistoon myös liittokokousten välillä. Toiveita ja pyyntöjä keskustoimiston toiminnan suhteen saa ja toivotaan esitettävän myös ihan puhelimitse ja sähköpostitse. Aina ei tarvitse turvautua ponsiin ja jäsenaloitteisiin. Kaikki hyvät ja mahdolliset ideat toteutetaan!

    Itse jäsenaloitteen sisältöä kommentoin kahdelta osalta. Ensinnäkin SYL käsittää sekä keskustoimiston että ylioppilaskunnat. Tässä aloitteessa vaateet toimenpiteistä vaikuttaisivat kuitenkin koskevan juuri keskustoimistoa. Ymmärrän, etteivät aloitteen kirjoittavat varmaankaan sitä tarkoittaneet, mutta siihen, että liiton hallitus tai sen henkilökunta alkaisi suuresti vaikuttaa tapaan, jolla liiton seuraava hallitus valitaan, sisältyy melko suuria riskejä. Enkä oikein usko, että sellainen toiminta herättäisi luottamusta ylioppilaskunnissa.

    Toiseksi SYL:n keskustoimiston ja liittokokouksen kokoussihteeristön tehtävä on järjestää liittokokous sujuvalla ja toimivalla tavalla ja mahdollistaa jäsenistön tahdon toteutuminen. Esimerkkinä tästä mainittakoon, että jo tämän vuoden liittokokousta varten ylioppilaskunnille lähetettiin pyyntö ilmoittaa, millaisia kokoushuoneita erilaiset ryhmittymät tarvitsevat kokouksen ajaksi. Näitä tiloja aina kunkin liittokokouspaikan mukaan pyritään tarjoamaan kaikille. Tällä kertaa kaikille kokoustilaa pyytäneille tila järjestyi, ja yksi tai kaksi huonetta taisi jäädä ylikin.

    Mä keskustelen mielelläni ylioppilaskuntien kanssa liittokokouksen järjestelyistä. Haluamme luonnollisesti jatkuvasti parantaa tapahtumaa, joka on varmasti SYL:n vuoden tärkein! Palautetta toivotaan sekä suoraan että esimerkiksi liittokokouksen palautelomakkeen kautta.

    Jatketaan keskustelua. Seuraavaan liittokokoukseen on kuitenkin enää 342 päivää. ;)

    Ystävällisin terveisin

    Juha Töyrylä
    pääsihteeri
    SYL

  2. Neuvottelija

    En ole muutamaan vuoteen osallistunut SYL:n liittokokouksiin, joten perspektiivini on pidemmältä ajalta. Kirjoitus on hyvä ja ymmärrän hyvin näkökulman. Ajattelin hieman tarjota perspektiivia useana vuonna ns. ”neuvottelijana” toimimisesta.

    SYL:n hallituksella on mahdollisuuksia vaikuttaa opiskelijoiden asiohin merkittävällä tavalla. Kun hallituksessa on vain seitsemän henkeä onkin tärkeää, että jäsenet valitaan huolella. Artikkelissa mainitaan, että hallituksen jäsenet ovat selvillä ennen kuin mitään vaaleja on käyty. Tämä saattaa pitää paikkansa juuri ennen liittokokousäänestystä, mutta äänestystä edeltävänä iltana olen aina kokenut tilanteen olevan auki.

    Ryhmien tavoitteet ja toimintatavat liittokokouksessa sattaavat huomattavasti erota toisistaan niin äänestyskäyttäytymisen kuin ryhmään kuulumisen osalta. Neuvottelijat eivät liittokokouksessa myöskään toimi itsenäisinä agentteina vaan saavat valtuutuksensa omalta ryhmältään. Yksittäinen ryhmän jäsen saa toki halutessaan äänestää haluammallaan tavalla, mutta käytännössä tämä on harvinaisempaa. Harvat ryhmät ovat muodostaneet näkemystään ennen kuin ovat nähneet ehdokkaiden esiintymiset ja haastattelut. Ehkäpä kiinnostus on saada SYL:lle mieluisa puheenjohtaja tai oman ylioppilaskunnan tai ryhmän ehdokas hallitukseen. Ehkäpä SYL ei niinkään kiinnosta, mutta oman ylioppilaslehden päätoimittajan paikka olisi tärkeää saada oman osakunnan naiselle. Onneksi ryhmät eivät sentään kontrolloi ehdokasasettelua, koska tyrkylle saa asettua kuka tahansa toisen liittokokousedustajan kannatettu ehdokas.

    Ylläoleva jäsenaloite vaikuttaa minusta lähtevän ajatuksesta, jossa parhainten henkilövalintojen tekeminen olisi SYL:n liittokokouksen primäärein tehtävä. On hyvä huomata, että liittokokous kuitenkin päättää henkilövalintojen lisäksi liiton tulevaisuuden suunnasta esim. poliittisten kantojen osalta. Liittokokouksessa päästään myös punnitsemaan viimeisten edustajistovaalien, eri yliopistoalojen lisääntyneet tai vähentyneet opiskelijamäärät ja uusimpien poliittisten suuntausten vaikutus opiskelijoiden tahtoon. Jos joku ryhmä on valmis ajamaan esim. perustuloa SYL:n tavoitteisiin saako se vaikuttaa siihen, että liittokokous tai yksittäinen hallitusehdokas sitoutuu tuota ajamaan? Mielestäni kyllä.

    Juha taas tuo hyvin esille SYL:n keskustoimiston näkökulman. Haastatteluhuoneisiin liittyen olisin kysynyt, eikö SYL:ssä ole enää sittarihuonetta/ryhmää?

    Viime vuosina kuulemieni liittokokouskokemusten osalta olisin enemmän huolissani siitä miten ehdokkaita liittokokoushaastatteluissa kohdellaan. Omalta ajaltani muistan tiukkoja ja hauskoja haastatteluja, ehdokkaan taustojen tarkkaa selvittelyä, mutta en suoranaisesti ilkeitä ja epäasiallisia haastatteluja, joita käsittääkseni viime vuosina on ollut useita. Perspektiiviä viimeiseen, kirjoituksissa tunteikkaana pidettyyn liittokokoukseen, ei minulla valitettavasti (onneksi enää) ole.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Service office

Yliopistonkatu 60 A 2. floor, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Office is closed from 12.6. to 31.7.
Open from 1.8. 9-11 and 12-16

Takaisin ylös