Kehitetäänkö yliopistoa viekkaudella ja vääryydellä?

Kehitetäänkö yliopistoa viekkaudella ja vääryydellä?

Kirjoitus on julkaistu alunperin Juha Suorannan blogissa 26.11.2014

 

Tampereen korkeakoulujen hallitusten puheenjohtajat oli kutsuttu maanantaina 24. marraskuuta Tampereen teknilliselle yliopistolle Hervantaan kuin kolme läntisten maiden viisasta miestä. Asiana oli Tampereen korkeakoulujen T3-nimellä kutsuttu yhdistämishanke, jonka tavoitteena on luoda rieväkylään kolmen oppilaitoksen yliopistokokonaisuus. Tekniikan akateemisten liiton pyynnöstä paikalla oli Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä, Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) hallituksen puheenjohtaja Matti Höyssä ja Tampereen yliopiston hallituksen (Tay) jäsen Petri Räsänen korvaamassa hallituksen puheenjohtaja Kai Öistämöä.

Tilaisuudessa ensin puhuneen Tero Ojanperän mukaan korkeakoulujen yhteistyön lisääminen on tarpeellista, koska Tampereella halutaan nousta kansainvälisesti menestyvien yliopistojen sarjaan, ”olla edelläkävijä ja enemmän kuin ennen”. Tähän päästään kehittämällä monitieteistä osaamista ja uusia opetusratkaisuja sekä ennen kaikkea vahvistamalla T3:n taloudellista itsenäisyyttä. Taloudellinen itsenäisyys tarkoittaa myös itsenäistä tutkimusta. Siksi Ojanperän tavoite on kaksinkertaistaa T3:n yhteenlaskettu 400 miljoonan tase.

Matti Höyssä kertoi Tampereen kaupungin kannattavan hanketta ja painotti sen tuottamaa ”asiakastulosta”, ei niinkään syntyvää hallintomallia. Tuloksen tekee henkilökunta ja opiskelijat, ja niinpä heidän osallistumisensa on tärkeää. Petri Räsänen totesi Tampereen talousalueen ja korkeakoulujen olevan väistämättä mukana kiristyvässä kansainvälisessä talouskilpailussa ja siksi myös täällä on vastattava kysymykseen, missä sarjassa tahdotaan pelata: maakunnallisessa vai maailmanliigassa?

Keskusteluosuudessa kysyttiin ammattikorkeakoulujärjestelmän kohtaloa. Vastauksissaan johtajat korostivat sitä, etteivät instituutiot ole pyhiä, vaan se, mitä varten ne ovat olemassa. T3-suunnitelmasta puhuttiin ”yliopistokokonaisuutena”, koska vielä ei tiedetä, tai ainakaan kerrota, miten yhdistäminen tapahtuu. Pidän todennäköisenä oppilaitosten osittaisen autonomian säilyttävää federaatioyliopistoa, kuten Itä-Suomen yliopisto ja Taideyliopisto, vaikkei fuusiokaan ole kokonaan pois laskuista. ”Ketteryys ja joustavuus ovat tärkeitä asioita, ei byrokratia”, kiteytti Räsänen.

Ojanperän mukaan aloite on nyt tärkeä pitää omissa käsissä eikä odottaa muiden siirtoja. Julkisen sektorin remontintarve on iso ja niukkuuden jakaminen on peli henki: samalla rahalla on saatava nykyistä enemmän irti. Uhkakuva on byrokratian lisääntyminen ja tavoitteena asioiden yksinkertaistaminen opiskelijoille ja opettajille. Ojanperän mukaan T3-uudistuksen ytimessä ollaan, kun professoreilta otetaan byrokratia pois ja annetaan parhaille lisää rahaa. Parhaat professorit ovat myös niitä, jotka tuovat eniten rahaa ja heihin on myös panostettava.

Käytännössä johtajien vastaukset tarkoittavat Tampereelta alkavaa ammattikorkeakoulujen asteittaista sulauttamista yliopistoihin ja tutkintorakenteiden remonttia – vastaava muutos toteutettiin Australiassa 1980-luvun lopulla ja Iso-Britanniassa seuraavan vuosikymmenen alussa. Opiskelijan näkökulmasta muutoksen pitäisi helpottaa opiskeluvalintoja ja joustavoittaa opintojen etenemistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rooli yliopistojen rakenteellisessa kehittämisessä on keskeinen. Vuoden 2010 alusta voimaan astunut yliopistolaki on auttanut yliopistojohtoa nopeiden rakenteellisten uudistusten tekemisessä. Ojajärven mukaan ministeriö suhtautuu myönteisesti T3-hankkeeseen. ”Raha ei ole itseisarvo, mutta olemalla ensimmäinen, voi saada suhteettomankin suuren osan rahasta, jolla Suomea uudistetaan”, sanoi Ojanperä. Nokkela saattaisi kysyä, kehitetäänkö yliopistoa viekkaudella ja vääryydellä? Syövätkö nopeat hitaat?

Johtajat korostivat Tampereen korkeakoulujen yhdistämishankkeen prosessiluonnetta, henkilöstön osallistumisen tärkeyttä ja hankkeen merkitystä koko Suomen menestykselle. Lieneekö Suomikaan enää riittävän kokoinen toimija maailmanlaajuisessa talouskilpailussa? Tarvitaanko yliopistojen välillä pohjoismaista yhteistyö, kuten äskettäin on esitetty?

Tampereen teknillisen yliopiston keskustelutilaisuus YouTubessa: http://www.youtube.com/watch?v=CFzc31ZYjeg&feature=share

Tampereen korkeakoulujen yhdistämishankkeen koulutuspoliittinen tausta:”Lupaus on ilmassa, eikä sitä kannata hukata”. Tampereen korkeakoulujen yhdistämishanke korkeakoulupoliittisen hallintakamppailun näkökulmasta.

 

Juha Suoranta

Aikuiskasvatuksen professori

Tampereen yliopisto

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös