Kehitysyhteistyön monet mahdollisuudet

Kehitysyhteistyön monet mahdollisuudet

Olin viime perjantaina SYL:n kehy-tapaamisessa Helsingissä. Oli hienoa nähdä, että kokoon oli saatu innostunut poppoo eri ylioppilaskunnista. Mukana oli niin hallitusvastaavia kuin muita aktiivejakin. Jopa ISYY:llä oli paikalla edustus pitkästä matkasta huolimatta. Tapaamisessa ideoitiin uusia keinoja kehy-viestinnän parantamiseen ja jaettiin hyviä käytäntöjä ylioppilaskuntien välillä.
Kehitysyhteistyö on oleellinen osa ylioppilaskuntien ja SYL:n historiaa ja näen, että sillä on erityinen kasvatuksellinen tehtävä. Yliopistolain mukaan ylioppilaskunnan tehtäviin kuuluu: ”osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen” (Yliopistolaki 46§).
Kehitysyhteistyössä kyse on paitsi totta kai hätää kärsivien auttamisesta myös niiden ihmisten, joilla pyyhkii paremmin, ajatusten herättelemisestä. Kehitysyhteistyö ei saa perustua säälille, vaan solidaarisuudelle. Kriittinen kansalaisuus edellyttää ymmärrystä ja halua auttaa hätää kärsiviä siten, että jatkossa heidän ei tarvitse turvautua filantrooppiseen kehitysapuun. Kehitysyhteistyön tavoitteena on usein vahvistaa paikallista kansalaisyhteiskuntaa, mutta sen täytyy myös kannustaa läpinäkyvään paikallishallintoon ilman korruptiota.
Ylioppilaskuntien tekemässä kehitysyhteistyössä on huimasti mahdollisuuksia. Yhteistyötä yliopiston ja myös ammattikorkeakoulun kanssa pitäisi lisätä esimerkiksi kehy-kurssien tai työharjoitteluiden muodossa. Tampereen yliopiston uusiin tutkinto-ohjelmiin on sisällytettävissä kansainvälistymisen ja /tai kestävän kehityksen kokonaisuus. Tällaisesta opintosuunnittelusta toivoisi muidenkin ottavan mallia. Mielelläni näkisin jokaisessa opetusohjelmassa jopa pakollisen globaalia kansalaisuutta ja sen tuomaa vastuuta käsittelevän kurssin.
Eurooppalaisessa ja suomalaisessa viitekehyksessä olen erityisen huolissani yhdestä koulutuspoliittisesta trendistä, nimittäin lukukausimaksujen junttaamisesta myös sellaisiin yhteiskuntiin, joiden koulutus on perinteisesti perustunut tasa-arvoon; se, mistä ihminen on kotoisin tai mikä hänen sosio-ekonominen taustansa on, ei pitäisi olla este opiskelulle. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lukukausimaksukokeilun pitäisi näillä näkymin päättyä vuonna 2014 ja totta totisesti toivon, että näin myös on. Olisi häpeä nähdä Tampereen yliopiston, joka strategiansa mukaan haluaa kasvattaa ”maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia”, perivän lukukausimaksuja opiskelijan kansalaisuuden perusteella.

Niina Jurva

Hallituksen kv-kopo -kehy- ja työllisyysvastaava

2 comments

  1. Kehitysyhteistyön monet mahdollisuudet | SYL

    […] Kehitysyhteistyön monet mahdollisuudet Tweet (function(d, s, id) { var js, fjs = d.getElementsByTagName(s)[0]; if (d.getElementById(id)) {return;} js = d.createElement(s); js.id = id; js.src = "//connect.facebook.net/fi_FI/all.js#xfbml=1&appId=155410991136575"; fjs.parentNode.insertBefore(js, fjs); }(document, 'script', 'facebook-jssdk')); […]

  2. Namen

    Suomella varaa kouluttaa mistä tahansa tulevat opiskelijat verotusta korottamalla. Kaikkea kaikille!

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös