Keskustelua hallintomallista

Keskustelua hallintomallista

Tampere3-prosessissa käsitellään laajoja, kaikkia tamperelaisia opiskelijoita koskevia kysymyksiä. Tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijajärjestöt Tamy, TTYY ja TAMKO haluavat olla mukana vaikuttamassa ja valmistelemassa korkeakoulujen yhteistyötä yhteisten kantojensa pohjalta.

Keväällä 2016 hanke etenee opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien työryhmien käsittelyyn, minkä seurauksena on yleiseen keskusteluun niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan piirissä noussut kysymys hallintomalleista. Julkisoikeudellinen yliopisto ja säätiöyliopisto puhututtavat, joten Tamy ja TTYY päättivät kirjoittaa hallintomallista molemmat omista näkökulmistaan samojen kysymysten pohjalta. Tavoitteena on luoda avointa vuoropuhelua niistäkin aiheista, joista emme ole aivan samaa mieltä ja samalla tuoda aihepiiriä tutuksi myös asiaan vähemmän vihkiytyneille.

______________________________________

1. Mitkä koette säätiömallin hyviksi ja huonoiksi puoliksi? Mahdolliset uhat?

TTYY: TTYY näkee säätiömallin toimivana hallintomallina, sillä sen hyviin puoliin lukeutuu esimerkiksi yliopiston hallinnon ja toiminnan vapaampi muotoilu lainsäädännön puitteissa. Säätiömalli mahdollistaa akateemisten asioiden päätösvallan täysimääräisen siirtämisen akateemiselle yhteisölle. Säätiön tarkoituksen puitteissa säätiön pääomatuottoja on mahdollista kohdentaa esimerkiksi oppimisympäristöjen kehittämiseen tai muuhun opetusta tai tutkimusta edistävään tarkoitukseen. Tämä on mahdollista myös julkisoikeudellisessa yliopistossa, mutta säätiöiden koetaan houkuttelevan enemmän pääomaa ja luontevammaksi yhteistyökumppaniksi elinkeinoelämälle. Tämä näkyy myös yliopistoille kerääntyneen pääoman määrässä Suomessa, sillä säätiöyliopistot ovat keränneet sitä erityisen paljon. Lisäksi säätiö on kansainvälisesti selkeä ja tunnettu hallintomuoto.

Vaikka säätiöyliopiston hallituksessa ei ole lakisääteisesti kolmikannan mukaista edustusta, kolmikanta kuitenkin valitsee täysin vapaasti vähintään neljä seitsemästä hallituksen jäsenestä. Täysin ulkopuolinen hallitus tuo myös perspektiiviä päätöksentekoon. Laki on kuitenkin rajannut hallituksen jäsenmäärän seitsemään jäseneen, mikä vähentää kokoonpanovaihtoehtojen määrää hallitusta valittaessa. Säätiömallissa yliopistoyhteisöllä ei ole päätösvaltaa rehtorin valinnassa, mikä on yksi mallin haittapuolista.

Säätiömallin suurimpana uhkana voidaan nähdä lainsäädännön suoman vapauden kääntöpuoli, sillä säätiöyliopistossa ei ole lain tuomaa varmuutta kaikista julkisoikeudellisen yliopiston hyvistä puolista. Säätiömalli vaatii myös säätiöpääoman keräämistä, mutta esimerkiksi pääoman lahjoittajien oikeus ehdottaa hallituksen jäseniä kannustaa pääoman lahjoittamiseen.

Tamy: Säätiömuotoisen yliopiston osalta on totta, että hallinto on mahdollista järjestää monella eri tavoin ja säädekirjassa voidaan määritellä vapaammin hallinnon järjestämistä kuin julkisoikeudellisessa yhteisössä. Lisäksi säätiön hyväksi puoleksi voi ajatella sen, että perustajatahojen kautta yliopiston toimintaan ja sen tukemiseen saattaa sitoutua tiiviimmin muitakin yhteiskunnallisia toimijoita kuin valtio.

Suurimmaksi uhaksi säätiömuodossa näemme sen, ettei se takaa kolmikantaista edustusta yliopiston kaikissa päättävissä elimissä – esimerkiksi hallituksessa, joka vastaa keskeisistä rahoitusta ja strategiaa koskevista päätöksistä, ei tarvitse olla yliopistoyhteisön edustajia. Säätiössäkin kolmikantaisen mallin toteuttaminen on periaatteessa mahdollista, mutta sitä ei taata lain tasolla mitenkään. Tämän lisäksi nykyisten säätiömuotoisten yliopistojen, TTY:n ja Aalto-yliopiston, hallituksessa opiskelijoilla ja henkilökunnalla ei ole edustusta hallituksen tasolla: uhkana koemme sen, että näin kävisi uudessakin yliopistossa.

Mikäli tuleva uusi yliopisto on muodoltaan säätiö, kattavan kolmikantaisen edustuksen ja yliopistoyhteisön enemmistön saaminen hallitukseen vaatisi mielestämme nykylainsäädännön mukaisen säätiöyliopiston hallituksen jäsenmäärän kasvattamista; nykyisellään hallituskokoonpanon koko on seitsemän henkilöä ilman joustoa suuntaan tai toiseen. Julkisoikeudellisessa yliopistossa laajan kolmikantaedustuksen toteuttaminen merkittävissä päätöksentekoelimissä ei vaadi vastaavia lainmuutoksia.

Vaikka kolmikantaisen yliopistodemokratian ominaisuudet ovat toteutettavissa myös säätiöyliopistossa ja sen toimielimissä, toteuttaa julkisoikeudellinen yliopisto niitä jo nykyisellään lakisääteisesti. Uuden yliopiston muodostamiseksi yliopistolakia joudutaan avaamaan ja muuttamaan joka tapauksessa, sillä yliopistolaissa luetellaan kaikki Suomessa toimivat yliopistot, mutta säätiöyliopistoa ja sen toimielimiä koskevien lainsäädännöllisten muutosten laajuutta on vaikea arvioida.

2. Mitkä koette julkisoikeudellisen yliopiston hyviksi ja huonoiksi puoliksi? Mahdolliset uhat?

Tamy: Tamy kannattaa uuden yliopiston hallintomalliksi julkisoikeudellista yliopistoa erityisesti sen takia, että julkisoikeudellinen yliopisto toteuttaa monia Tampereen yliopistolle tärkeitä asioita – kolmikanta kaikilla hallinnon tasoilla on nähdäksemme ehdottoman tärkeä yliopistodemokratian ja edustuksellisuuden turvaamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamissa työryhmissä tullaan valmistelemaan esitystä tarvittavista säädösmuutoksista yliopistojen yhdistymisen osalta ja kartoittamaan uuden säätiöyliopiston perustamisedellytyksiä. Mikäli tamperelaisten korkeakoulujen yhdistyminen toteutetaan noudattaen lähtökohtaisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä, on julkisoikeudellinen yliopisto hallintomuotona Tamyn vinkkelistä selvästi riskittömämpi.

Vaikka voidaan ajatella, että säätiöyliopistossa monijäseninen toimielin ja julkisoikeudellisessa yliopistossa kollegio käyttävät ylintä päätösvaltaa nimittämällä hallitustensa jäsenet, merkittävintä taloudellista ja strategista valtaa käyttävät tällä hetkellä hallitukset. Uutta yliopistoa muodostettaessa on siten syytä tarkastella julkisoikeudellisen yliopiston toimielinten nykyisiä tehtäviä ja valtasuhteita kriittisesti: yliopistokollegiolla tulisi olla valtaa suhteessa hallitukseen ja yliopiston ylimpään johtoon myös tosiasiallisesti, ei ainoastaan paperilla.

Lisäksi näemme julkisoikeudellisen yliopiston etuna sen, että hallinnossa toteutuu akateemisissa asioissa läheisyysperiaate: koulutukseen ja tutkimukseen liittyvät asiat päätetään pääasiallisesti mahdollisimman lähellä konkreettista toiminnan tasoa.

TTYY: Julkisoikeudellisen yliopiston hyvinä puolina nähdään esimerkiksi lain takaama kolmikanta kaikkiin toimielimiin. Tämä toisaalta voi aiheuttaa myös vaikeuksia päätöksenteossa, jos käsiteltävä asia on hyvin henkilökohtainen kolmikannan osapuolille. Huonoihin puoliin julkisoikeudellisessa hallintomallissa voidaan lukea myös kankea ja laissa tarkoin säädelty rakenne sekä liiallisen byrokratian uhka.

Julkioikeudellisessa hallintomallissa yliopiston ulkopuolisia henkilöitä osallistuu myös akateemisista asioista päättämiseen, mikä voidaan kokea mallin huonona puolena tai uhkana. Yliopistokollegiolle yliopistolaissa määritellyt tehtävät edustavat suhteellisen pientä osaa yliopiston päätöksenteosta, ja esimerkiksi taloudellisen vastuun osalta tilintarkastajien ja Patentti- ja Rekisterihallituksen voidaan nähdä toimivan tehokkaampina valvojina.

______________________________________

Uudessa yliopistossa on ennen kaikkea mahdollisuus siihen, että nykyisten käytänteiden toimivuutta tarkastellaan kriittisesti ja että pyritään hallintomalliin, joka on opiskelijajärjestöjen yhteisten kantojen kannalta paras mahdollinen.

***

Tamy
Mikko Lampo, koulutuspolitiikka, jatko-opiskelijat
Ville Tynkkynen, talous, työelämä, yrityssuhteet, koulutuspolitiikka
Veera Kaleva, koulutuspoliittinen asiantuntija

TTYY
Anna Kuusala, koulutuspoliittinen edunvalvonta, varapuheenjohtaja

 

Tilaa uutiskirje

Service office

Yliopistonkatu 60 A 2. floor, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Office is closed from 12.6. to 31.7.
Open from 1.8. 9-11 and 12-16

Takaisin ylös