Kohti kestävää yhteistyötä – mikä hallintomallissa hiertää?

Kohti kestävää yhteistyötä – mikä hallintomallissa hiertää?

Ensi viikolla sinetöidään Tampereelle syntyvän uuden säätiöyliopiston hallintomallin perusta. Yksi merkittävimmistä perustajista, Tampereen kaupunki,  käsittelee asiaa valtuuston kokouksessa maanantaina. Myös Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitusten on määrä päättää näiden asiakirjojen hyväksymisestä ensi viikolla.

Yliopistosäätiön perustamisasiakirjoja ovat valmistelleet opetus- ja kulttuuriministeriö ja säätiön perustajat. Asiakirjat julkaistiin maanantaina 31.10. Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinolautakunnan kokouksen esityslistan liitteinä. Erikoista tässä on se, että aiemmin näitä papereita ei ole suostuttu antamaan yliopistojen hallitusten tai opetus- ja kulttuuriministeriön hanketta valvomaan asettaneen ohjausryhmän nähtäväksi. Näin ollen yliopistoyhteisöjen jäsenet saivat nähdä asiakirjat ensimmäistä kertaa lautakunnan esityslistan liitteinä. Asiakirjojen sisältöä ovat kommentoineet jo Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso blogissaan sekä professoriliiton Tampereen yliopiston osaston johtokunnan jäsenet Mari Hatavara ja Frans Mäyrä Aamulehdessä.

Tamy ja Tampereen yliopiston henkilöstöjärjestöt ovat tuoneet esiin omia näkemyksiään hyvästä hallinnosta ja hallintomallista useaan kertaan sekä edustamalla työryhmissä, ottamalla kantaa, osoittamalla mieltään ja lehtikirjoituksilla. Valitettavasti tätä sanomaa ei ole toistaiseksi juuri huomioitu. Yliopistoyhteisöjen ulottumattomissa valmistellut säätiön sääntöluonnokset pitävät sisällään asioita, jotka ovat Tamyn mielestä huolestuttavia sekä tulevan yliopiston demokraattisen hallintokulttuurin että lainsäädännön näkökulmasta.

Vääntäkäämme siis vielä kerran rautalangasta. Säätiön säännöissä ongelmallisimpia ovat kirjaukset yliopiston ensimmäisen hallituksen valinnasta sekä hallituksen nimityskomitean kokoonpanosta ja kirjaus konsistorin puheenjohtajasta.  Nämä kohdat ovat mielestämme yliopistodemokratian, yliopistojen autonomian ja yliopistolain hengen vastaisia. Lisäksi ne ovat myös jokseenkin ristiriidassa yliopistolain kirjaimen kanssa.

Yliopistolaki ja yliopiston autonomia

Perustuslain 123§:ssä määrätään, että yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Yliopistolain 3§:ssä puolestaan määrätään, että itsehallintoon kuuluu oikeus päättää sisäiseen hallintoon liittyvistä asioista. Lisäksi perustuslakivaliokunta totesi vuoden 2009 yliopistolakiuudistuksesta lausuessaan, että ”valiokunta piti tavallisen lain säätämisjärjestyksen edellytyksenä sitä, että hallituksen kokoonpanosta ja valinnasta säädetään tavalla, joka asiallisesti  turvaa perustuslain 123 §:ssä taatun yliopiston itsehallinnon  myös  silloin,  kun  yliopisto  toimii  säätiön muodossa. Tämä edellytti, että kaikki yliopistoon kuuluvat, uuden yliopistolain 15 §:n 2 momentissa mainittujen ryhmien jäsenet ovat kelpoisia hallituksen  jäseniksi ja että hallituksen kokoonpano määräytyy yliopistoyhteisön itsensä päätöksin ja vastaavia periaatteita noudattaen   kuin julkisoikeudellisissa yliopistoissa.” Lisäksi yliopistolain 28§:ssä määrätään, että yliopiston sisäisestä hallinnossa määrätään yliopiston johtosäännössä tai vastaavissa sisäisissä säännöksissä.

Säätiön vai yliopiston hallitus – miten yliopistosäätiön ensimmäinen hallitus valitaan?

Säätiön sääntöluonnoksessa ja hallituksen esityksen luonnoksessa halutaan poiketa yliopistolain mukaisesta menettelystä ja siirtää valtaa yliopistoyhteisöltä perustajille ja hallituksille, joissa yhteisöllä on selkeä vähemmistö. Luonnoksessa säätiön säännöistä määrätään, että yliopistojen istuvat hallitukset valitsevat yhdessä uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen. Yliopistolain mukaan yliopiston hallituksen nimittää monijäseninen toimielin. Vaikka säätiön ensimmäisen hallituksen aloittaessa toimikautensa säätiö ei vielä toimi yliopistona eikä näin ollen kuulu yliopistolain piiriin, on kyseenalaista voiko säätiölain mukaisessa järjestyksessä valittu hallitus jatkaa toimintaansa yliopiston hallituksena kuten sääntöluonnoksissa esitetään. Yliopistolain mukainen valintatapa olisi ensin valita uudelle yliopistolle yhteinen monijäseninen toimielin, joka nimittäisi yliopistosäätiön ensimmäisen hallituksen.

Esityksen yliopiston hallituksen jäsenistä taas tekee nimityskomitea. Sääntöluonnoksessa nimityskomiteassa on kolme yliopistoyhteisön jäsentä ja kolme säätiön perustajien edustajaa. Luonnoksessa nimityskomitean puheenjohtaja on säätiön perustajien edustaja ja hänen äänensä ratkaisee äänten mennessä tasan esityksestä äänestettäessä. Nimityskomitea käyttää merkittävää valmisteluvaltaa yliopistossa. Tällaista valtaa käyttävässä elimessä enemmistön tuoman vallan siirtäminen yliopistoyhteisön ulkopuolelle sotii räikeästi vastaan ajatusta yliopiston itsehallinnosta. Kokonaisuudessaan yliopistoyhteisön mahdollisuudet vaikuttaa hallituksen valintaan näyttävät heikoilta, vaikka ensimmäinen hallitus aikanaan päättää muun muassa tulevan yliopiston johtamisjärjestelmästä ja strategiasta.

Konsistori – yhteisön strateginen päätöksentekoelin vai operatiivisen johdon apuri

Toinen säätiön sääntöihin kirjattu johtosääntöön kuuluva asia on konsistorin puheenjohtaja. Konsistori on yliopistolain 26§:ssä määrätty säätiöyliopiston monijäseninen toimielin ja se tekee akateemisia asioita koskevat strategiset päätökset. Monijäsenisen elimen puheenjohtaja on niin selvästi yliopiston sisäiseen hallintoon kuuluva asia, ettei ole mitään syytä miksi se pitäisi kirjata perustajien laatimiin säätiön sääntöihin. Etenkin kun laissa todetaan, että ”Monijäsenisen hallintoelimen muista kuin 1 momentissa säädetyistä tehtävistä, jäsenten määrästä ja valinnasta on lisäksi määräyksiä yliopiston johtosäännössä.

Luonnoksissa on lisäksi esitetty että konsistorin puheenjohtaja olisi yliopiston rehtori tai hänen määräämänsä henkilö. Tämä käy vastaan ajatusta, että yliopistoyhteisön pitäisi käyttää ylintä valtaa yliopistoyhteisön omassa toimielimessä, konsistorissa. Lain mukaan monijäsenisessä toimielimessä ”ovat edustettuina ainoastaan 15 §:n 2 momentissa mainitut yliopistoyhteisön ryhmät” ja  ”Hallintoelimen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä.” Rehtori ei edusta mitään  luetelluista ryhmistä, joista monijäsenisen toimielimen tulee lain mukaan koostua – ellei rehtoria sitten ole valittu konsistorin professoreiden joukosta. Rehtori konsistorin puheenjohtajana keskittäisi liikaa valtaa operatiiviselle johdolle ja sekoittaisi operatiivisen ja strategisen päätöksenteon roolin. Tekeekö rehtorin puheenjohtama konsistori yliopistoyhteisöstä kumpuavia strategisia päätöksiä vai nuijiiko se läpi operatiivisen johdon tahtoa?

Aivan oma lukunsa on, että yliopistolain mukaan konsistori valitsee yliopiston hallituksen, joka puolestaan valitsee rehtorin. Tämä on ongelma vallanjaon sekä hyvän hallinnon kannalta. Ongelma ei myöskään korjaannu sillä, että rehtori ei toimi puheenjohtajana hallitusta valitessa. Konsistori on yliopistoyhteisöä edustava elin ja sen puheenjohtajan tulee olla sen itse joukostaan valitsema.

Sääntöluonnoksen ongelmien korjaaminen luo pohjan yhteistyölle

Tampereen yliopiston opiskelijoiden ja henkilöstön lisäksi myös Tampereen yliopiston hallitus on suhtautunut kriittisesti näihin sääntöluonnoksen ongelmallisiin kohtiin. Lisäksi Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa ja kaupunginhallituksessa hyväksytyissä ponsissa toivotaan näiden ongelmien ratkaisemista jatkovalmistelussa.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta vetoaa molempien yliopistojen johtoon, säätiön perustajiin ja Tampereen kaupunginvaltuustoon, jotta nämä ongelmat korjattaisiin ennen kuin säätiön perustamisasiakirjat allekirjoitetaan. Mielestämme sellaisten sääntöjen hyväksyminen, joita merkittävä osa tulevan yliopistoyhteisön jäsenistä pitää ongelmallisina ei ole hedelmällisin tapa viedä päätökseen tamperelaisten korkeakoulujen yhdistymistä. Uudessa yliopistossa tarvitaan kompromisseja ja yhteistä päätöksentekoa sanelun sijaan. Vain niin voidaan rakentaa aitoa yhteistyötä ja yhteishenkeä.

Ville Tynkkynen

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen.

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös