Kuulumisia konsistorista: Miten luottamusta ei rakenneta

Kuulumisia konsistorista: Miten luottamusta ei rakenneta

Konsistorissa on jo ennen ensimmäistä kokousta keskusteltu avoimesti Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kulttuurillisista ja hallinnollisista erilaisista toimintatavoista. Näitä eroavaisuuksia ollaan nyt sovittamassa yhteen vaihe vaiheelta. Tätä yhteistyötä helpottamaan konsistori kävi myös keskustelua yhteisistä tavoitteista. Itselle on tullut hyvin selväksi, että yliopistoilla on selvästi paljon enemmän yhteistä ja yhteisiä tavoitteita kuin ristiriitoja tai kiistoja.

Selvää on kuitenkin myös se, että ristiriidat on selvitettävä. Tämä tietysti vaatii enemmän sisäistä ja julkista keskustelua, jotta voidaan päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Asiaa vähemmän seuranneelle tai ulkopuoliselle koko Tampere3-prosessi saattaa julkisen keskustelun perusteella näyttäytyä sovittamattomien ristiriitojen alttarina, mitä se ei käytännön tason työssä kuitenkaan suurimmaksi osaksi ole. Yhdistyvien korkeakoulujen yhteistyö on aidosti ollut hyvin hedelmällistä.

Kenelle tätä yliopistoa ollaan rakentamassa?

Siirtymäkauden hallitus sen sijaan ei ole rakentamassa uutta yliopistoa ja korkeakoulua yhteisöä varten, tämä on aika selvää. Sitä ei kuitenkaan vielä tarkkaan tiedetä, mitä kaikkia intressitahoja hallitus sitten ajaa, ellei korkeakouluyhteisön. Omaansa? Omien sidosryhmiensä? Opetus- ja kulttuuriministeriön? Joidenkin yksittäisten elinkeinoelämän edustajien? En tiedä, ainakaan vielä. Siirtymäkauden hallituksen tähän astinen toiminta on ollut monin paikoin skandaalinomaista.

Jos siirtymäkauden hallitus olisi tekemässä työtään aidosti yhteisöä varten, yhteisön näkemykset  olisivat tulleet prosessin eri vaiheissa huomioiduksi, ja näillä näkemyksillä olisi ollut myös jotain käytännön vaikutuksia päätöksiin. Sen sijaan esimerkiksi johtosäännön valmistelutyö perustui aiempien säätiöyliopistojen johtosääntöjen palasten leikkaamisesta ja liimaamisesta, ei esimerkiksi yhdistyvien yliopistojen yhteisen johtosääntötyöryhmän tuloksiin.

Konsistorin alkutaipaleella yhdeksi konsistorin tärkeimmäksi tehtäväksi määriteltiin siltojen rakentaminen kaikkiin suuntiin. Konsistorissa ei olla ajamassa taustayliopiston etua, vaan uuden yhteisen yliopiston etua. Tähän siltojen rakentamiseen on sisältynyt keskustelupyrkimykset ja luottamuksen rakentaminen myös siirtymäkauden hallituksen suuntaan. Itse olen ollut hyvin valmis antamaan hallitukselle niin sanotusti ”uuden mahdollisuuden”, ja aiemmat virheet oltaisiin voitu unohtaa tai korjata yhdessä. Aiemmin hallituksella ei kuitenkaan ollut tukenansa ja yhteistyökumppanina konsistoria, tai mitään muutakaan uuden yliopiston virallista elintä, jolloin jotkin tehdyt virheet olisivat olleet jossain määrin ymmärrettävissä.

Tampere3, asiasanat: salailu, häikäilemättömyys, härskiys

Viikko sitten perjantaina siirtymäkauden hallitus kuitenkin vei toimintansa härskiyden ja häikäilemättömyyden uudelle tasolle. Vaikuttaa siltä, ettei hallitus näekään konsistoria yhteistyökumppanina tai tahona, jonka kanssa ylipäänsä tarvitsisi käydä merkityksellisistä asioista keskustelua. Hallitus nimittäin muutti uuden yliopiston johtosääntöä tietoisesti salassa, eikä myöskään halunnut tai viitsinyt kertoa tai keskustella asiasta konsistorin kanssa jälkikäteen, kun hallitusta tapasimme. Johtosäännön muutokset koskivat hallituksen nimittämisen prosessia. Muutokset kavensivat konsistorin valtaa ja lisäsivät siirtymäkauden hallituksen valtaa prosessissa.  (Tarkemmin varsinaisista muutoksista on kirjoittanut myös konsistorin jäsen Hanna Kuusela, Tamy ja Aamulehti.)

Tämä hallituksen nimittämisen prosessi oli aiemmin lähtenyt jo käyntiin, ja nähdäkseni niin hyvin kuin mahdollista ympäröivä todellisuus ja kiireellinen aikataulu huomioiden. Jostakin vielä hiukan epäselvästä syystä siirtymäkauden hallitus kuitenkin koki tärkeäksi tehdä intervention, ja muuttaa prosessia kesken prosessin. Tässä täyttyy huonon hallinnon ABC erinomaisesti:

A: Muutetaan prosessin sääntöjä kesken prosessin.

B: Sääntöjä muuttavalla taholla on erinäisiä intressejä prosessiin liittyen.

C: Muutokset edistävät näitä intressejä.

Tai ehkä tämä on sitä strategista johtamista. Itse olen kuvitellut aiemmin, että strategista johtamista voidaan tehdä myös yhteisöä kunnioittavasti, rakentavasti ja pitkällä tähtäimellä.

Joka tapauksessa siirtymäkauden hallitus ei ole ollut halukas avaamaan syitä muutosten taustalla, mikä synnyttää paljon spekulaatiota. Virallisesti muutokset on kuitattu ‘’tarkennuksina’’ tai ‘’selvennyksinä’’ johtosääntöön. Tällä ‘’perustelulla’’ on todennäköisesti yritetty piilotella juurikin konsistorin vallan rajaamista ja hallituksen vallan lisäämistä, mikä ei oikein mistään näkökulmasta näytä julkisuudessa hyvältä.

Ja tämä tietysti vaikeuttaa melkoisen paljon konsistorin työtä, kenties konsistorin tärkeimpään asiakokonaisuuteen liittyen. Uuden yliopiston kannalta on elintärkeää, että yliopiston ensimmäinen hallitus saataisiin valittua laillisesti ja mahdollisimman nopeasti, aikaisintaan jo syyskuussa. Tämä on myös ollut perustuslakivaliokunnan kanta ja lakiinkin kirjattu.

Jos siirtymäkauden hallituksen jäsenet yrittävät ajaa omaa henkilökohtaista etuaan, ja haluaisivat jatkaa yliopiston ensimmäisessäkin hallituksessa, heidän toimensa vaikuttavat entistäkin oudommalta. Sanotaanko vaikka näin, ettei salailu, yliopistoyhteisön sivuuttaminen, häikäilemättömyys ja konsistorin halveksuminen ainakaan paranna kenenkään mahdollisuuksia tulla valituksi yliopiston ensimmäiseen hallitukseen. Jos tätä kokonaisuutta yrittää ajatella loogisesti, ei siirtymäkauden hallitus ajaisi yliopistoyhteisön, eikä edes omaa etuaan. Vaan kenties joidenkin muiden intressiryhmien etua, mistä minulla ei vielä ole täyttä varmuutta.

Konsistorin kokouksen 6/2018 muut asiat

Viimeisin konsistorin kokous oli tämän viikon maanantaina. Johtosääntömuutosten lisäksi keskustelimme uuden yliopiston tutkintosäännöstä, korkeakouluyhteisön yhteisistä osaamistavoitteista sekä tutkintojen rakennetta ja sisältöjä koskevista periaatteista. Jälkimmäisestä kahdesta myös päätettiin.

Tutkintosääntö on uuden yliopiston tärkein koulutusta ohjaava sääntö. Tutkintosäännön valmistelu on erittäin hyvällä mallilla, ja jo valmisteluvaiheessa on pyritty sovittamaan aiempien yliopistojen sääntöjä parhaalla mahdollisella tavalla yhteen. Tutkintosäännön tarkoituksena on muun muassa asettaa puitteet yhdenvertaiselle ja tarkoituksenmukaiselle opiskelulle. Tähän liittyy esimerkiksi opintojen ohjaus, opiskeluympäristön turvallisuus ja alan vaihto korkeakoulun sisällä.

Korkeakouluyhteisön yhteisillä osaamistavoitteilla pyritään varmistamaan, että jokaisella valmistuvalla opiskelijalla olisi tiettyjä valmiuksia alasta riippumatta. Esimerkiksi kriittinen ajattelu, etiikka, tietotekniikkataidot, vuorovaikutustaidot, johtamistaidot, yhteiskunnallinen ymmärrys sekä globaali vastuu.

Lisäksi päätimme korkeakoulututkintojen rakennetta ja sisältöjä koskevista periaatteista. Periaatetasolla puhutaan muun muassa tutkintojen laaja-alaisuudesta, opintosuunnista, kandi-maisteri-siirtymästä, opintokokonaisuuksista, kieli- ja viestintäopinnoista, kansainvälisyydesta ja tutkintojen rakennemalleista. Tämän paperin tavoitteena on myös osaltaan helpottaa, mahdollistaa ja yhtenäistää korkeakoulun kirjavaa opetussuunnitelmatyötä sekä opiskelua.

 

Janne Kajander

Konsistorin materiaalit löytyvät avoimesti TAMK-wikistä.

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös