Lisää koulutusyhteistyötä, vähemmän poteroitumista kiitos!

Lisää koulutusyhteistyötä, vähemmän poteroitumista kiitos!

Ylioppilaskunnat ottavat yhdessä kantaa Opetus -ja kulttuuriministeriön työryhmän esitykseen yliopistojen tulevasta rahoitusmallista. Näemme, että opintopistedinkaattorin poistuminen rahoitusmallista ja tutkintoindikaattorin sitominen tavoiteaikoihin olisivat merkittävä riski koulutuksen laadulle, yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja opiskelijan mahdollisuuksille rakentaa yksilöllistä ja laaja-alaista osaamista. Yliopistot tarvitsisivat mahdollisimman yksinkertaisen, ennustettavan ja läpinäkyvän rahoitusjärjestelmän, ja koko rahoitusmalli isomman uudistuksen. Nyt nopeasti valmisteltu uudistus ei vastaa yliopistojen tai korkeakoulutuksen korkeakoulutuksen visiotyön tarpeisiin. Esitämme ensin vaihtoehdon rahoitusmalliluonnoksen ja nykyisen koulutusjärjestelmän nykyiselle toimintamallille.

Miltä rahoitusmallin ja sen kannustaman koulutuksen tulisi näyttää?

Suomalaista korkeakoulutusjärjestelmä tulee muuttaa alustamalliseksi. Mallissa korkeakouluille tarjotaan mahdollisuus avata opetustarjontaansa myös muille kuin omille tutkinto-opiskelijoilleen. Käytännössä malli tarkoittaa koko Suomen laajuista kurssikattausta, josta jokainen opiskelija voi rakentaa laajan, oman tulevaisuutensa tarpeita vastaavan kokonaisuuden. Mallilla vastaamme työn murroksen tuomiin haasteisiin laajalla osaamisella. Murros haastaa jokaisen yksilön sopeutumiskyvyn työmarkkinoilla, mutta alustamallin luoma laaja osaaminen vahvistaa tätä sopeutumiskykyä ja luo edellytykset osaamisen päivittämiseen myös elinikäisen oppimisen kautta.

Rahoitusmallin tulosperustaisuus ja keskittyminen tutkintojen suorittamiseen ei huomioi työn murrosta, laajan osaamisen merkitystä tai elinikäisen oppimisen tärkeyttä tulevaisuudessa. Uuden rahoitusmallin tulee palkita korkeakouluja opiskelijan suorittamista opintopisteistä, joka palvelee rahoituksen kautta alustamallista koulutusta ja tulevaisuuden työelämän tarpeita opiskelijan omien kiinnostuksien ohella.

Esimerkki: Henkilö A opiskelee kauppatieteitä Tampereella. Hän haluaa opiskella vapaavalintaisina opintoina teologiaa Helsingin yliopistossa. Alustamalli tarjoaa hänellä suoran pääsyn tarjolla oleville kursseille ilman hidasta ja byrokraattista JOO-opinto-oikeutta. Henkilö A suorittaa 25 opintopistettä teologian opintoja Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopistoa palkitaan rahoitusmallin mukaan henkilö A:n suorittamista opintopisteistä. Sekä opiskelija että opinnot tarjonnut korkeakoulu hyötyvät. Samalla korkeakoulut tuottavat entistä laajempaa sivistystä omaavia henkilöitä sekä osaavampaa työvoimaa tulevaisuuteen.

Alustamallin ajatus on alun perin Suomen ylioppilaskuntien liiton, Suomen Ekonomien ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen tuottama idea koulutuksen uudistamisesta.

Miksi nykyinen rahoitusmalliesitys ei vastaa tarpeisiin?

Suoritetut tutkinnot on sidottu tavoiteaikakertoimiin. Nämä kertoimet tuottavat yliopistoille rahaa palkiten suuremmalla kertoimella lainmäärittämästä tavoiteajassa suoritetuista tutkinnoista. Sen lisäksi ensimmäisestä opiskelijan suorittamasta tutkinnosta yliopisto saa eniten rahaa. Toisen tutkinnon osalta yliopiston saama rahoitusosuus pienenee merkittävästi. Täten indikaattorin tarkoitus on ohjata yliopistoja siihen, että opiskelijat suorittavat vain yhden tutkinnon. Toisaalta ajatuksena on tuottaa osaamisen päivittämiseen ja laajentamiseen mahdollisuus kouluttautua modulaarisen koulutuksen kautta ensimmäisen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tässä tapauksessa yliopistoja kannustetaan tarjoamaan kurssikokonaisuuksia, eli moduuleja, joilla henkilö voi hankkia kaipaamaansa osaamista ja pätevyyttä. Kuitenkin on huomioitava elinikäisen oppimisen vaatima rahoitus, joka jää nykyisessä mallissa liian pieneen rooliin prosentuaalisesti.

Ongelmaksi tapauksessa muodostuu myös alanvaihtajien asema. On kohtuutonta vaatia nuorelta vasta toiselta koulutusasteelta valmistuneelta henkilöltä varmaa tietoa omasta opiskelualastaan. Korostan tässä kehyksessä myös opiskelijavalintauudistuksen tuomaa pääsykokeista luopumista, jonka vuoksi korkeakouluun hakeva henkilö ei voi syvällisesti tietää mitä hän on tulossa opiskelemaan. Alaa vastaavia kursseja ei välttämättä olekaan tarjolla toisella asteella, mikä aiheuttaa sokean pisteen alavalintaa tehdessä pääsykokeiden puuttuessa.

Indikaattori ei myöskään tunnista sitä tosi seikkaa, että opiskelijat ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, mikä vaikuttaa tutkinnon suorittamisen aikaan.  Kaikille valmistuminen ja opiskeleminen tavoiteajassa ei ole mahdollista, vaikka sitä haluaisikin, mutta silti monet haluavat edistää opintojansa osittain. Sairastapaukset, houkutteleva työtarjous tai muu tutkinnon suorittamisaikaan vaikuttava tekijä voi hidastaa valmistumista merkittävästi. Yliopistot eivät voi vaikuttaa näihin tekijöihin millään tavalla, mikä vuorostaan heikentää yliopistojen omaa talouden suunnittelua ennakoivasti. Yliopistojen keinovalikoima kannustaa opiskelijoita tavoiteajassa valmistumiseen on myös kaukana ketteristä toimintavaihtoehdoista. Opintopisteistä palkitsevassa indikaattorissa opiskelijoita on huomattavasti helpompi kannustaa suorittamaan opintopisteitä lyhyelläkin aikavälillä.

Ylioppilaskunnat kritisoivat erityisesti opintopisteindikaattorin poistumista ja tutkintoindikaattoriin tulevia tavoiteaikakertoimia. Tamyn näkökulmasta ongelmallista saattaa olla myös se, että koulutusalojen erilaiset kustannukset tullaan jatkossa huomiomaan niin ikään kertoimena tutkintoindikaattorissa ja rahoitusmallin erillinen alakohtainen osio poistuu. On totta, että eri alojen tutkinnot ovat kustannuksiltaan erilaisia ja näemme koulutuksen laadun kannalta tärkeänä tämän eron tunnistamisen rahoitusmallista. Näemme kuitenkin isona riskinä sen, että yhdistettynä opiskelijavalinnoissa tehtyihin uudistuksiin sekä yliopistojen erikoistumispaineeseen, eli profilointiin, tutkintoihin liittetty alakohtainen kerroin voi kannustaa yliopistoja niiden alojen suosimiseen, joista rahaa saa enemmän. Lisäksi saattaa syntyä kannustin kouluttaa myös kalliilla aloilla mahdollisimman halvalla, joka on omiaan heikentämään koulutuksen laatua näillä aloilla.

Lisäksi näemme isona ongelmana sen, että Suomessa yliopistojen rahoitus- ja ohjausjärjestelmä on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen tulosohjautunut, millä on epätoivottavia vaikutuksia esimerkiksi yliopistojen sisäiseen toiminnanohjaukseen ja se on omiaan heikentämään tutkimustoiminnan pitkäjänteisyyttä. Nähdäksemme koko rahoitusjärjestelmä olisi pitänyt uudistaa ja tulosohjauksen osuutta yliopistoille suunnatussa rahanjaossa vähentää seuraavasti:

1) nostamalla rahoituksen kokonaisuudessa perusrahoituksen osuutta ja varmistamalla pitkäjänteinen rahoitus myös tutkimukselle. Tämä toteutettaisiin vähentämällä kilpailtua tutkimusrahoitusta, joka kierrätetään Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta;

2) pienentämällä tulosindikaattoreiden roolia rahanjaossa;

3) selkeyttämällä strategisesti jaetun rahoituksen osuuden läpinäkyvyyttä ja jakoperusteita sekä mallin sisällä että kansallisella tasolla. Viimeisimmässä yliopistojen yhteinen strategiakausi toimii laadukkaana pohjatyönä.

Rahoitusmallin kokonaisvaltainen uudistaminen on pakollista. Toivomme, että työ tätä kohti aloitetaan nyt, jotta voimme tuottaa laadukasta koulutusta vastaten tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Laaja-alaisen osaamisen ja yksilöiden sopeutumiskyvyn vahvistaminen, esimerkiksi työn murrokseen, tulee toimia koulutusjärjestelmämme kokonaisvaltaisen kehittämisen keskiössä.

Katso myös:

Esitys korkeakoulujen tulevasta rahoituksesta herättää arvostelua: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005875091.html?fbclid=IwAR0AVaohvehiZwtT4FaRVcpxqItWBjXXUDTdwkHa9n3PhAWonCk36K5yUZo

Korkeakouluja piiskataan tuottamaan yhä enemmän tutkintoja – uusi rahoitusmalli keppinä kahden vuoden kuluttua: https://yle.fi/uutiset/3-10472662?utm_source=twitter-share&utm_medium=social

Korkeakoulujen rahoitusmalli uusiksi – suoritettujen tutkintojen määrä korostuu uudessa rahoitusmallissa: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkeakoulujen-rahoitusmalli-uusiksi-suoritettujen-tutkintojen-maara-korostuu-uudessa-rahoitusmallissa/7129258?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat

Uusi korkeakoulujen rahoitusmalli julki – tutkintojen suorittamisella yhä suurempi painoarvo, lisärahaa aikuisopiskeluun: https://www.aamulehti.fi/a/201268498

Lisätietoa:

Roope Tukia

Hallituksen jäsen

roope.tukia@tamy.fi

 

Veera Kaleva

Koulutuspoliittinen asiantuntija

kopoasiantuntija@tamy.fi

 

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös