Maksupyörä pyörii jälleen

Maksupyörä pyörii jälleen

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina lukukausimaksujen mahdollisesta tuomisesta kehysriiheen. Uutisessa tuotiin ilmi, että maksujen käyttöönotolla tähdättäisiin niin säästöihin kuin lisätuloihinkin, kun ulkomaisten opiskelijoiden määrä vähenisi. Opiskelijajärjestöt kiirehtivät korjaamaan esitettyä yhtälöä. Maksujen soveltaminen todellakin vähentäisi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijamäärää, mutta ei johtaisi säästöihin. Ilmaisen koulutuksen tarjoaminen kun itse asiassa tuottaa lisätuloja ulkomaalaisten opiskelijoiden asuessa, kuluttaessa ja työllistyessä Suomeen. Lisäksi maksut olisivat räikeässä ristiriidassa yliopistojen kansainvälistymistavoitteiden kanssa.

Maksupyörä onkin jälleen spinnattu käyntiin, eivätkä argumentit ole juurikaan muuttuneet esimerkiksi viime vuodesta, kun maksut nousivat uutisiin Arto Satosen lakialoitteen myötä. Erilaisiin kantoihin voi tutustua esimerkiksi Tamyn ylläpitämällä Maksututtaa-alustalla. Lukukausimaksujen vastustajat ovat tarjonneet koulutusviennin kasvattamiseksi muita keinoja, mutta puolestapuhujat ovat vahvasti yksilömaksujen kannalla, vaikka ne karkottaisivat kansainvälisiä opiskelijoita. Nyt keskustelussa esiintyneet lukukausimaksujen määrät eivät todellisuudessa edes kattaisi koulutuksesta aiheutuvia kuluja, kuten Turun yliopiston ylioppilaskunta on huomauttanut.

Tamyn kansainvälisten asioiden valiokunnan jäsenet haastattelivat opiskelijoita lukukausimaksuista viime vuoden marraskuussa pidettynä Maksuttoman koulutuksen päivänä. Kaikkiaan valiokuntalaiset tekivät 13 haastattelua. Yhtä lukuunottamatta haastatelluilla ei olisi varaa opiskella yliopistossa, jos maksut otettaisiin käyttöön. Suurin osa rahoittaisi opiskelun työllä, ja vain kaksi pystyisi kääntymään vanhempiensa puoleen. Kansainvälisten opiskelijoiden vastauksissa korostui se, että he eivät olisi valmiita tulemaan maksullisen koulutuksen perässä Suomeen. Suomalaiset opiskelijat olivat valmiita maksamaan opiskelusta keskimäärin 200 euroa, mikä on merkittävästi vähemmän kuin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville kaavaillut 8 000-13 000 euron maksut.

Myös omalla kohdalla voi pohtia sitä, olisiko itselle mahdollista opiskella lukukausimaksullisessa korkeakoulussa. Oman vastauksen voi vielä peilata siihen, että yliopistokoulutus periytyy vahvasti. Kannattaa myös pohtia yleisemmällä tasolla, olisiko suomalaisella yhteiskunnalla ja korkeakoulutuksella varaa kohdata lukukausimaksujen käyttöönoton vaikutukset?

Nelli Manninen, hallituksen kv- ja kopo-vastaava
Sanni Pietilä, kv-sihteeri

1 comment

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös