Mikä ihmeen työelämärelevanssi?

Mikä ihmeen työelämärelevanssi?

Työelämärelevanssista puhutaan yliopistoilla jatkuvasti. Opetuksen pitäisi kuulemma vastata paremmin työelämän tarpeita. Myös Tampereen korkeakoulujen yhdistymisprosessissa tutkintojen parempi työelämärelevanssi on nostettu yhdeksi tavoitteista. Työelämärelevanssista on samalla tullut innovaatioiden kaltainen yliopistoyhteisöä jakava pöhinäsana. Yksille se merkitsee erilaisten työelämässä tarvittavien hyödyllisten käytännön taitojen tuomista osaksi yliopistokoulutusta. Toiset taas pelkäävät työelämärelevanssin heikentävän opiskelijoiden mahdollisuutta sivistää itseään laaja-alaisesti ja tekevän yliopistoista ammattikorkeakouluja muistuttavia putkitutkintotehtaita.

Tampereen yliopiston työelämäpalveluiden tilastoista selviää, että yliopistossa opituista oman alan käytännön taidoista on ollut paljon hyötyä työelämässä mutta niissä ei ole kehitytty opiskeluaikana yhtä paljon kuin monilla muilla osa-alueilla.[i] Kysyntää työelämärelevanssille vaikuttaa siis olevan myös opiskelijoiden keskuudessa. Ongelmallista on kuitenkin se, ettei työelämärelevanssin käsitteestä ja sen määritelmästä ole oikein koskaan käyty riittävää keskustelua. Tämän vuoksi termi kuulostaa monista tyhjältä sanahelinältä vailla todellista merkitystä. Käsitteen epämääräisyys vaikeuttaa myös keskustelua sen soveltamisesta tutkintojen suunnittelussa.

Työelämärelevanssi tarkoittaa tietenkin käytännössä, että tutkintoa suorittaville opiskelijoille opetetaan yliopistossa taitoja, joita he tarvitsevat työelämässä. Kuulostaa hienolta ja kauniilta tavoitteelta. On kuitenkin selvää, että tämä voi tarkoittaa todellisuudessa hyvin erilaisia asioita, koska eri aloilla tarvitaan erilaisia taitoja. Lisäksi generalistialoja kuten yhteiskunta- tai kulttuuritieteitä opiskelleet työllistyvät lopulta lukuisiin erilaisiin työtehtäviin. Työelämässä tarvittavat taidot kaiken lisäksi muuttuvat jatkuvasti ja kirkasotsaiselle ensimmäisen vuoden opiskelijalle opetetut taidot saattavat olla armottoman vanhentuneita tämän siirtyessä viiden (tai useamman) opiskeluvuoden jälkeen työelämään. Koska työelämärelevanssi voi tarkoittaa miltei mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, sen viljeleminen ilman tarkempaa määrittelyä on vain tyhjää puhetta. Toisaalta jos yliopisto määrittelee työelämärelevanssin hyvin tarkasti, määritelmästä tulee väistämättä aivan liian kapea. Esimerkiksi kaikille genralistialojen opiskelijoille ei mitenkään voi opettaa kaikkia heidän työelämässä mahdollisesti tarvitsemiaan taitoja. Varsin suurella osalla heistä ei nimittäin ole opiskeluaikana hajuakaan tulevasta tehtäväkentästään.

Professioaloilla kuten lääketieteessä ja opettajakoulutuksessa käytännön työelämätaitojen opettaminen on toki varmasti tarpeellista ja vieläpä melko helposti toteutettavissa. Generalistialojen opetusta ei sen sijaan voi rakentaa sen oletuksen varaan, että jokaisesta hallintotieteilijästä tulee kunnanjohtaja ja jokaisesta historian opiskelijasta historianopettaja tai -tutkija. On kuitenkin taitoja, joita jokainen korkeakoulutettu tarvitsee työelämässä: ryhmätyö-, organisointi- ja ongelmaratkaisutaidot sekä tiedon hankkimisen ja analysoimisen taidot ja viestintätaidot. Näiden taitojen opettamiseen yliopistossa pitää panostaa myös tulevaisuudessa, sillä niiden tarve ei katoa vaikka työelämässä vaadittavat käytännön taidot muuttuisivatkin. Niiden merkitystä ei tule unohtaa myöskään uusia tutkintoja suunnitellessa ja työelämärelevanssista keskustellessa.

[i] Tampereen yliopiston työelämäpalvelut: Tampereen yliopistosta vuonna 2013 valmistuneiden työelämään sijoittuminen, huhtikuu 2015 http://www.uta.fi/opiskelu/tyoelama/seurannat/maisterit/index/sijoittumisseuranta%202013.pdf

 

Ville Tynkkynen

Tamyn hallituksen talous-, työelämä-, yrityssuhde- ja koulutuspolitiikkavastaava

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös