Opintotukea kehitetään?

Opintotukea kehitetään?

Hesari uutisoi tänään uusimmista ideoista opintotuen kehittämiseksi. Opintotuki on jatkuvan kehittämisen kohteena, ja jo ennestään vaikeaselkoiseen järjestelmään pyritään luomaan koko ajan uusia kiemuroita. Harva on perillä edes siitä, mitä kaikkea opintotuessa uudistettiin viime vuonna, saati että uudistusten vaikutuksia olisi ehditty arvioimaan.

Tällä kertaa keskustelu koskee 2005 käyttöön otettua opintolainan verovähennysjärjestelmää, jota arvioimaan on perustettu työryhmä. Työryhmiähän riittää, koska samaan aikaan toimii myös opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmä, jonka on tarkoitus tehdä opintotukeen kustannusneutraaleja rakenteellisia muutoksia. Työryhmien päällekkäisyys hämmentää ja sekoittaa keskustelua. Opintotuen osalta eletään siis taas tärkeitä aikoja ja onkin outoa, että julkinen keskustelu tuntuu keskittyvän pelkkään lainavähennysjärjestelmään eikä koko järjestelmän suurimpien ongelmien pohtimiseen.

Kuten SYL:kin toteaa, nykyinen lainavähennysjärjestelmä on toimimaton ja vaikeasti ymmärrettävä eikä se nykyisellään palvele opiskelijoiden tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Sen suurin heikkous on siinä, että se suuntaa niukkoja resursseja opintojen jälkeiseen aikaan. Opiskelijoiden toimeentulo on kuitenkin heikkoa nimenomaan opintoaikana, joten rahaa tarvitaan silloin. Tähän ongelmaan SYL:n esittämät ratkaisut toisivat helpotusta ja lainaa nostavat opiskelijat saisivat helpotusta toimeentuloonsa jo opintojen aikana.

Mutta miksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa resursseja ei suunnata sinne, missä niitä oikeasti kaikkein eniten tarvittaisiin, kuten perheellisten opiskelijoiden taloudellisen tilanteen parantamiseen? Vaikka vähennysjärjestelmän muutokset kohdentaisivatkin systeemiä nykyistä paremmin, ei raha silti kohdistu niihin opiskelijoihin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Entä miksi epävarmassa taloustilanteessa opiskelijoita ylipäätään halutaan kannustaa ottamaan lisää lainaa? Laina on aina henkilökohtainen riski, joten myös päätös sen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä on henkilökohtainen eikä siihen tarvitse erikseen ketään kannustaa.

Itseäni harmittaa seurata, miten keskustelu jämähtää jatkuvasti epäolennaisiin kysymyksiin. Syynä on tietenkin heikko taloudellinen tilanne, mutta metsää ei kuitenkaan nähdä puilta, kun todellisen uudistamisen sijaan keskitytään viilaamaan kosmeettisia yksityiskohtia. Sosiaaliturvajärjestelmä kaipaisi kokonaisvaltaista yksinkertaistamista ja opintotuki on yksi esimerkki vaikeasta ja monimutkaisesta etuudesta. Olisikin siis hyvä, että rakenteellisessa kehittämisessä pohdittaisiin myös niitä kohtia, jotka oikeasti vaikeuttavat opintojen etenemistä. Näitä ovat mm. se, ettei sairaspäivärahalla ole mahdollista opiskella osa-aikaisesti. Eiköhän nyt olisi viimein aika siirtyä opintotuen rakenteen jatkuvasta monimutkaistamisesta siihen, että tuesta tehtäisiin helpommin ymmärrettävä ja joustavampi.

Anni Heinälä
Hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

1 comment

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös