Parasta just nyt – Rahemalli valtasi työpöytäni

Parasta just nyt – Rahemalli valtasi työpöytäni

Suomalainen yliopistokenttä on kohdannut viime vuosina merkittäviä leikkauksia. Määrärahojen väheneminen on johtanut säästöihin yliopistoissa ympäri Suomea. Mikä tämä rahoitusmalli sitten oikein on ja miksi siihen vaikuttaminen ylioppilasliikkeenä on tärkeää?

Eduskunta päättää vuosittain talousarvion yhteydessä yliopistosektorille opetus- ja kulttuuriministeriön kohdentaman perusrahoituksen määrän. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakaa käytettävissä olevan perusrahoituksen yliopistojen rahoitusmallin avulla. Malli koostuu mitattavista osa-alueista, joiden mukaan yliopisto rahoitusta saa.

Luonnos uudesta rahoitusmallista.

Mikä meitä huolettaa opiskelijan kannalta?

Nykyisessä mallissa ylimpänä olevana osa-alueena on “55 opintopistettä suorittaneiden määrä”. Yllä näkyvässä malliesityksessä se on korvattu “Suoritettujen tutkintojen” osa-alueella. Muutososa-alue sisältää kertoimia, jotka ajavat yliopistoja patistamaan opiskelijan valmistumaan ajoissa suuremman julkisen rahoituksen kannustamiseksi.

Opiskelijan kannalta kyseinen uusi osa-alue tarkoittaisi seuraavien pointtien kautta pahimmillaan seuraavaa.

  1. Mallin ulkopuolella vaikuttava uudistettu yliopistojen opiskelijavalinta.
  2. Esimerkki-osa-alueen kertoimet, jotka palkitsevat yliopistoja opiskelijan ensimmäisestä, ajoissa valmistuvasta tutkinnosta
  3. Rahoituksen sitominen tutkintoihin

Rahoitusmalli ja yllä mainittu mallin osa-alue voi tuhota yliopistojen halun alan vaihtajiin, siirto-opiskelijoihin sekä alojen rajat ylittävään koulutusyhteistyöhön. Opiskelijalle tämä tarkoittaisi pahimmillaan “putkitutkintoja”, jolla viitataan tiukkaan tavoiteajassa pysymiseen valmistumisen suhteen, sekä laajojen tutkintojen mahdollisuuksien heikkenemistä. Yliopistojen kun ei enää kannattaisi tarjota laajoja ja kaikille opiskelijoille vapaita kursseja, mikä vuorostaan johtaa osaamisen kehittymisen heikkenemiseen keskellä työnmurrosta. Vaikutukset heijastuvat näin laajemmin yhteiskuntaamme ja sen kehittämiseen.

Miten vaikutamme?

Näen mallissa esitetyn osa-alueen heikkona ratkaisuna opiskelijoiden osaamisen kasvattamisen näkökulmasta. Nykyinen “55opintopistettä vuodessa”-osa-alue ei myöskään ole tarkoituksenmukainen nykytarpeisiin rahoitusmallin ohjatessa vahvasti yliopistojen toimintaa.

Olemme juuri tällä hetkellä muodostamassa vaikuttamissuunnitelmaa yhteistyössä suurten etelä – ja keski-suomalaisten ylioppilaskuntien kanssa. Me haluamme olla aloitteellisia. Pyrimme nostamaan esiin malliluonnoksen ongelmat ja vaikutukset kansallisen korkeakoulutuksen kehittämiseen. Tavoitteena on luoda esitetyn osa-alueen tilalle uusi mittari, jonka avulla korkeakoulutuksen kehittäminen huomioitaisiin yhdessä yhteiskunnallisten muuutosten, esimerkiksi työnmurroksen, kanssa. Teemme tiivistä yhteistyötä paikallisten yiopistojen sekä muiden vaikuttavien tahojen kanssa.

Vaikuttamistyössämme ja uuden mittarin luomisessa oleellista on huomioida esitetyn mallin tausta-ajatukset ja ylioppilasliikkeen tärkeäksi kokemat koulutuksen kehittämisen kohteet:

  1. OKM haluaa opiskelijoiden valmistuvan nopeammin
  2. Yliopistojen koulutuksen laatua on kyettävä mittaamaan paremmin.
  3. Opiskelijoiden hankkima laaja osaaminen on turvattava

Hämmentävääkö?

Puhumme äärimmäisen monimutkaisesta kokonaisuudesta, jolla on kauskantoisia vaikutuksia. Sen ymmärtäminen vie aikaa, mutta onneksenne minulla on aiheeseen liiankin omistautunut mielenmaailma. Kysyä saa aina ja mielelläni avaan aiheen saloja myös kasvotusten!

Kirjoittaja on Tamyn koulutuspoliittinen vastaava ja ehdolla Suomen Ylioppilaskuntien Liiton hallituksen jäseneksi 2019.

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös