Rake against the machine eli miten luoda parempi yliopisto

Rake against the machine eli miten luoda parempi yliopisto

Miten rakennetaan toimiva ja yhteistyöhön kannustava korkeakoulu? Mitä jos yhteisö saisi vaikuttaa siihen, millaisen yliopiston se haluaa? Mitä jos päätökset tehtäisiin mahdollisimman lähellä toiminnan tasoa? Mitä jos ylimääräisten hallinnon tasojen sijaan lisättäisiinkin yhteistyömahdollisuuksia tieteenalojen ja tiedekuntien välille?

Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus tekee päätöksiä suurista asioista, kuten yliopiston hallintorakenteesta, johtosäännöstä ja strategiasta jo ennen tämän vuoden loppua. Yliopiston hallintorakenne asettaa raamit monille toiminnan tasoille työskentelystä opiskeluun. Tästä huolimatta keskusteluja ei ole jalkautettu yhteisöön, vaan niitä on tähän mennessä käyty yliopistojen johdon ja keskiportaan hallinnon keskuudessa. Ylioppilaskunnat ovat päässeet keskusteluihin mukaan vain oman aktiivisuutensa ansiosta. Näin ei rakenneta yliopistoa, johon yhteisö tuntee kiinnittyvänsä. Aika antaa yliopistoyhteisölle todellisia vaikuttamismahdollisuuksia on nyt.

“Keskustelunavauksina” eli käytännössä pöydällä olevina vaihtoehtoina hallintorakenteesta on tällä hetkellä karkeasti jaoteltuna kahdentyyppisiä malleja: matalan ja korkean rakenteen ehdotuksia. Tällä hetkellä sekä Tampereen yliopistolla että TTY:lla on matala hallintorakenne, jossa päätöksiä tekeviä tasoja on kaksi: keskushallinto ja tiedekunnat. Korkean hallintorakenteen malleissa näiden tasojen väliin on lisätty vielä yksi hallinnollinen taso, schoolit. Jälkimmäiselle mallille on ehdotettu kahta toteuttamistapaa: kampuskohtaisia Hervannan, keskustan ja Kaupin schooleja tai kärkialoiksi nimettyjen tekniikan, terveyden, yhteiskunnan sekä talouden ja johtamisen schooleja.

Tamy kannattaa matalan hallintorakenteen säilyttämistä, sillä se mahdollistaa tieteiden välisen yhteistyön school-mallia ketterämmin. Joustavat opiskelumahdollisuudet tiedekuntien välillä ja yhteisön kiinnittyminen uuteen yliopistoon edellyttävät raja-aitojen purkamista. Koko yliopistofuusiota on perusteltu poikkitieteellisyyden tuomilla mahdollisuuksilla ja tieteenalojen törmäyttämisen luomilla uusilla avauksilla, joita ei tule hankaloittaa kankeilla rakenteellisilla ratkaisuilla.

Ylimääräisen hallinnon tason, schoolien, lisääminen rakentaisi muureja aitojen purkamisen sijaan, sillä yliopistoyhteisön jäsenten tulisi yhteistyötä tehdessään ylittää tiedekuntarajojen lisäksi myös school-rajat. Schooleista on erinäisissä keskusteluissa myös esitetty varsin autonomisia, minkä vuoksi realistisena riskinä on toisistaan merkittävästi poikkeavien käytäntöjen muodostuminen. Mikäli esimerkiksi kursseille ilmoittautumisen ja suoritusten hyväksymisen käytännöt poikkeavat suuresti toisistaan, ristiinopiskelu eri schooleissa olevien tiedekuntien ja tutkinto-ohjelmien välillä hankaloituu opiskelijan näkökulmasta merkittävästi.

School-malli lisäisi yliopiston päätöksentekorakenteeseen yhden, pelkästään hallinnollisen tason lisää. Tampere3-prosessille ei ole annettu rahoitusta hukattavaksi asti, eikä hallinnon kasvattaminen ole oikea kohde resurssien suuntaamiselle. Sen sijaan panostuksen pitäisikin kohdistua sisältöihin ja eri tieteenalojen yhteistyön mahdollistamiseen, joka onnistuu huomattavasti paremmin matalan hallintorakenteen mallissa.

Ei ole järkevää kaivaa vanhoja poteroita yhä syvemmiksi, kun tarkoituksena on luoda uusi, yhteinen yliopisto. School-malleissa syntyy ehkä keskushallinnoltaan yhtenäinen yliopisto, jossa kuitenkin todellisuudessa jäädään suurilta osin nykyisen kampusjaottelun vangiksi kolmen miniyliopiston maailmaan.

Hyvän ja toimivan uuden yliopiston ehtona on uuden yliopistoyhteisön syntyminen. School-mallissa kiinnittyminen koko yliopistoon vaikeutuisi ja korvautuisi kiinnittymisellä keinotekoisesti luotuun hallintoportaan osaan.

On totta, ettei millään hallintorakenteella voida taata yhteistyön syntymistä, vaan sen tulee lähteä rakenteessa toimivista yksilöistä. Kolmiportaisella hallintorakenteella kuitenkin estetään uudenlaisen yhteistyön syntyminen sellaisten alojen välille, joita ei tässä vaiheessa sijoiteta samaan schooliin. Rohkeutta ja uusia avauksia on peräänkuulutettu koko Tampere3-prosessin ajan. Mitä jos ei nyt vietäisi pohjaa niiltä?

 

Sanni Lehtinen

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava.

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös