Suomalaisen koulutuksen yhdenvertaisuus on harhaa

Suomalaisen koulutuksen yhdenvertaisuus on harhaa

Me suomalaiset olemme pitkään olleet ylpeitä maksuttomasta koulutuksestamme. Olettamus maksuttomuudesta on kuitenkin äärimmäisen virheellinen. Kansallisesti laajaa mediahuomiota nauttinut #maksuton2aste – kampanja on nostanut esiin epäkohtia opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta lukio – ja ammattillisessa koulutuksessa. Toiselle asteelle on syntynyt pääsykoeuudistuksen myötä uusia opiskelijoita sosioekonomisen aseman mukaan jaottelevia ja kouluttautumismahdollisuuksia rajoittavia esteitä korkeakoulutukseen haettaessa. Monimutkainen pisteytysjärjestelmä korostaa vanhempien tarjoamaa ajallista ja rahallista tukea toisen asteen aikana; esimerkiksi valmennuskurssien siirtyessä ylioppilaskirjoituksiin taloudelliset lähtökohdat heikentävät sosiaalista liikkuvuutta ja Suomen koulutustason nostoa. Näin ollen merkittävä mahdollisuus välivuosiin ja putoamiseen kyydistä kasvaa etenkin heikommasta sosioekonomisesta taustasta ponnistavilla opiskelijoilla.

Korkeakoulutuksen aikana opiskelijalle tarjottava tuki tulee nähdä investointina koko yhteiskunnan tulevaisuuteen ja osaamisen kasvuun sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Viime vuosien aikana tapahtunut tuen siirtyminen entistä lainapainotteisemmaksi on ongelmallista opiskelijoiden tulevaisuuden ja sen hetkisen elämän kannalta. Opiskelijat kuuluvat keskimäärin jo nyt yhteiskunnan heikoimpaan sosioekonomiseen tuloluokkaan. Lainapainotteisuus kasvattaa opiskelijan taloudellisesti kannettavaa taakkaa, ja opiskelijan sosioekonominen tausta saa entistä merkittävämmän roolin korkeakoulutuksen taloudellisten riskien hallinnassa. Huomioitavaa on myös korkeakoulutuksen jälkeinen epävarmuus työmarkkinoilla: kaikki opiskelijat eivät kuulu samaan odotetun tulotason muottiin, eivätkä täten kykene tehokkaasti kattamaan lainapainotteisen korkeakoulutuksen aiheuttamia kustannuksia. Kaikki opiskelijat eivät siis ole tulevaisuuden hyväosaisia. Valtion takaama opintolaina on kuitenkin merkittävä hyöty opiskelijoille, jotta he voivat aidosti keskittyä täyspäiväiseen opiskeluun opintojensa aikana. Korkeakoulutuksen tulee olla jokaiselle mahdollisuus taloudellisen riskin sijaan.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat maksaneet lukukausimaksuja Suomessa syksystä 2017 alkaen. Jo tällä hetkellä on nähtävissä merkkejä siitä, että maksujen käyttöönoton myötä Suomeen hakeutuu reilusti vähemmän EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita ja vielä harvempi ottaa paikkaa vastaan. Pidämme tätä negatiivisena trendinä, sillä: väestörakenteen muuttuessa Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Opiskelijayhteisön huoli on, että lukukausimaksuja laajennetaan koskemaan vähitellen myös kotimaisia opiskelijoita. Kaltevan pinnan argumentti on usein virheellinen, mutta on otettava huomioon, että esimerkiksi Etla on useasti ehdottanut lukukausimaksuja kaikille yliopisto-opiskelijoille  (Helsingin Sanomat 31.3.2017). Näemme ehdotuksen korkeakoulutusta ja suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä murentavana nostona, joka palvelee entistä enemmän etuoikeutetussa asemassa olevia opiskelijoita.

Tamyn #kaikkiperille -kampanjan ohessa on julkaistu useita koulutuksen maksuttomuutta korostavia sitaatteja, myös kansanedustajilta ja poliittisten nuorisojärjestöjen edustajilta. Koulutuksen yhdenvertaisuuden edistämiseksi vaadimme muutakin kuin korulauseita ja juhlapuheita. Laadukkaan keskustelun lisäksi haluamme aitoja tekoja, jotka eivät vain puolusta koulutuksen saavutettavuutta, vaan myös edistävät sitä.  Ihmisten on oltava keskenään samassa junassa sosioekonomiseen taustaan tai kansallisuuteen katsomatta. Tämä koskee myös opiskelijoita.

 

Aliisa Toivanen ja Roope Tukia

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös