Tampere3 ja kova tieteellinen ydin

Tampere3 ja kova tieteellinen ydin

Humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset opintosuunnat ovat joutuneet viime vuosikymmenten aikana perustelemaan olemassaoloaan sanastolla joka on näille tieteenaloille paljolti vierasta: sivistykselle ei ole totuttu laskemaan utilitaristista hintaa, eikä tieteen keskeisin tavoite ole ollut tutkimuksen tuotteistus tai yrittäjyyteen kannustaminen. Taustalla on kuitenkin aivan todellinen yliopistoon oleellisella tavalla liittyvä piirre, eli keskustelu siitä mitä yliopisto on, mitä tiede on, ja mitä oppiminen on. Tämä keskustelu ei ole, eikä voi olla erillään Tampereella käynnissä olevasta kolmen korkeakoulun yhdistämishankkeesta joka tunnetaan nimellä Tampere3.

Tämän tekstin otsikkokin olettaa että on olemassa jokin tietty tieteellinen ydin tutkimukselle. Maailmalla tunnetaan käsite STEM – science, technology, engineering, math, eli luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka, jotka yleensä käsitetään tieteen kovana ytimenä. Näiden tieteensuuntien nähdään myös omaavan suurinta potentiaalia tuotteistuksen ja kaupallistamisen suhteen. Kovaan ytimeen liittyy usein hiljainen ymmärrys siitä, että sen ulkopuolella on ”pehmeää” tiedettä. Pehmeä tiede pelkistyy herkästi jotenkin STEM-tieteitä hyödyntäväksi tekijäksi mitä kautta se saa hyväksyntää korkeakoulutuksen piiriin kuuluvana tieteenalana, vaikkei se tässäkään ajattelussa omaa hyötyarvoa. Tätä ajattelutapaa myös kritisoidaan, huomioiden esimerkiksi että hyötyarvoa korostavassa maailmassa humanistinen ajattelu on itse asiassa erittäin innovatiivista.

On helppoa ajatella uutta korkeakoulutusinstituutiota sen kautta mistä on eniten hyötyä; yliopiston rajapinta yrittäjyyteen, liike-elämään, ja yhteiskunnalliseen toimintaan siirtyy Tampere3:n keskiöön. Tampere3:n kehitystyössä toivon kiinnitettävän huomiota siihen, että kaikki tieteenalat eivät ole yhtä lailla tuotteistettavissa, eikä kaikille tieteenaloille ole kysyntää liike- tai yrityselämän piirissä kuin rajatusti. Tämän tunnistaminen ja huomioiminen Tampere3:n suunnittelussa tarjoaa mahdollisuuden tukea yhteiskuntatieteellistä tutkimusta myös uudessa yliopistossa – sen sivuuttaminen ja tieteenalojen pelkistäminen lienee uuden yliopiston suurimpia uhkakuvia.

On syytä muistaa, että yhteiskuntatieteet eivät valmenna suoraan tiettyyn työtehtävään – yliopisto ei ole verrattavissa ammattiopistoon. Sen sijaan on tärkeää huomioida ja tunnustaa yhteiskuntatieteellisen koulutuksen tarjoama analyyttisen ja kriittisen ajattelun pohja, joka on käytettävissä moninaisissa ammateissa sekä yksityisellä, julkisella, että kolmannella sektorilla. Vaikka yksinkertainen hyötynäkökulma onkin yhteiskuntatieteille vieras, sellainen on mahdollista löytää jo nykyisellään. Yhteiskuntatieteiden hyödyt ovat epäsuoria ja realisoituvat sellaisella tavalla, ettei niitä voi havaita samalla tavalla kuin suoraan kaupallisesti tuotteistettavia innovaatioita. Pahimmillaan jälkimmäisten suosiminen Tampere3:n profiilin muodostamisessa asettaa väistämättä eri tieteenalat keskenään vaikeasti verrattavaan asemaan.

Esimerkiksi voidaan ajatella että politiikka on pohjimmiltaan valintojen tekemistä. Tällöin politiikan tutkimus on näiden valintojen sekä niihin liittyvien rakenteiden ja niiden seurausten tutkimusta. Politiikan tutkimus on erittäin relevantti tutkimusala aikana, jolloin on tyypillistä että politiikan piiristä ollaan valmiita rajaamaan vaikkapa ”talouden faktat” tai sitten vähentää ”holhousta alkoholipolitiikassa”. Politiikan tutkimus muistuttaa, että muutos ei ole koskaan neutraalia, vaan toimimme kaikki ideologioiden vaikutuksen alaisena. Ideologia synnyttää käsityksiä itsestäänselvyyksistä ja siirtää asioita poliittisen keskustelun ulkopuolelle.

Voi olla esimerkiksi itsestään selvää, että yliopiston tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon korkeakoulutettuja yksilöitä työmarkkinoiden käyttöön. Politiikan tutkimuksen kautta voidaan lähestyä erilaisia yhteiskunnallisia ongelmakohtia, joita tällainen yleensä verrattain kritiikitön itsestäänselvyyksiin pohjaava toiminta voi synnyttää. Tästä syystä politiikan tutkimus puolustaa voimakkaasti paikkaansa myös Tampere3-yliopiston osana.

Tämä kirjoitus on samalla toiminut yhteiskuntakriittisenä pohdiskeluna siitä miten STEM-tieteitä tai tieteen utilitaarisuutta korostava ajattelu (ts. ideologia) lähtökohtaisesti tekee – kenties osin huomaamattaan – poliittisia valintoja siitä mikä on yhteiskunnalle arvokasta tiedettä ja tutkimusta. Parhaimmillaan yhteiskuntatieteet tuovat kriittisesti reflektiivistä ajattelua Tampere3:n opintokokonaisuuksiin esimerkiksi poliittisen talouden tutkimuksen kautta. Tätä voi olla vaikea tuotteistaa, mutta ilman yliopiston sisällä toimivaa maltillista jarrumiestä uuden yliopiston ”hyvän pöhinän” juna saattaa vauhtihuumassaan lentää raiteilta.

Mikko Poutanen

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun politiikan tutkimuksen tutkimusohjelmassa.

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös