Vallankumous alkaa Tampereelta?

Vallankumous alkaa Tampereelta?

Julkaistu alunperin 14.12.2014 blogissa suoranta.wordpress.com

Vuosisadan yliopistouudistuksessa ollaan jo pitkällä. Vyörytysvoima on massiivinen kaikilla rintamilla: yliopistojen hallituksissa ja hallinnossa, yliopisto- ja tiedepoliittisissa selonteoissa, opetus- ja kulttuuriministeriön huippuvirkamiehistössä.

Tampereen korkeakoulujen yhdistämishankkeen taustatyön tehnyt vuorineuvos Stig Gustavson esitteli ajatuksiaan korkeakoulujen johdolle järjestetyssä Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tilaisuudessa Joensuussa (10.–11.12.2014). Tampereen yliopiston sisäisen tiedotteen mukaan Tampere3-hanke ”puhututti kahden päivän aikana monessa eri asiayhteydessä ja herätti runsaasti myönteistä keskustelua. Kannanotoissa korostettiin tarvetta uudenlaisia korkeakoulurakenteita mahdollistaville lakimuutoksille”. Jos tiedotteeseen on uskominen, ja miksei olisi, kannattaa panna merkille T3-hankkeen saama myönteinen vastaanotto ja esitetty tarve lakimuutokselle.

Korkeakoulujen johdon yleinen muutosmyönteisyys Joensuun seminaarissa osoittaa, että muuallakin kuin Tampereella on vihdoin tajuttu korkeakoulujen päärahoittajan ja lainsäätäjän tahtotila. Nyt kaikkialla on oletettavasti valmius profiloinneille, ”poisvalinnoille” ja korkeakoulujen väliselle yhteistyölle.

Yliopistolain muutostarve, myöhemmin ehkä myös ammattikorkeakouluja koskevien säännösten, oli esillä myös Tampereella 26.11.2014, kun Aamulehti järjesti paneelikeskustelun Tampereen korkeakoulujen yhdistämisestä. Mukana ollut OKM:n korkein virkamies, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen esitti vaihtoehdot: luodaan geneerinen laki, joka mahdollistaa joustavat korkeakouluyhdistelmät tai sellainen, joka mainitsee kunkin yliopistomallin tai korkeakouluyhdistelmän erikseen.

Anita Lehikoinen esiintyi tilaisuudessa viisaan vallanpitäjän ottein muistuttamalla, kuinka ministeriöstä on jo vuosikymmenet esitetty toiveita Tampereen korkeakoulujen yhteistyön lisäämiseksi, mutta mitään ei ole tapahtunut. Nyt olisi korkea aika, jos noudatetaan perinteitä: ”Vallankumous alkaisi Tampereelta”, hän vinoili peräten tamperelaisilta kevääksi 2015 selkeitä tavoitteita ja suunnitelmia, joilla löydetään ratkaisut tutkimus- ja opetustoiminnan institutionaalisten esteiden ja kolminkertaisesti päällekkäisten rakenteiden poistamiseen. Hän korosti, etteivät koulutuksen rakenteet saa olla olennaisia, vaan se, miten opiskelijat voivat liikkua joustavasti opinnoissaan ja tehdä mielekkäitä koulutusvalintoja.

Välillä paneeli muistutti näytelmää hyvin harjoiteltuine vuorosanoineen. Rehtori Kaija Hollin kysyessä, ”Itsenäiset yliopistot tekevät itsenäisiä ratkaisuja, eikö niin Anita?”, kansliapäällikkö vastasi naurahtaen, ”Korkeakoulupolitiikka on politiikkaa, ja monenlaista politiikkaa onkin” sekä muistutti, että eduskunta lopulta lainsäätäjänä päättää, millaisia yliopistoja Suomessa on.

Paneelissa mukana olleet Tampereen korkeakoulujen rehtorit olivat yhtä mieltä, että Tampereelle syntyy muutaman vuoden kuluessa yksi yhteinen yliopisto. Rehtori Markku Kivikosken sanoin: ”Haluan, että Suomeen syntyy aivan uudenlainen yliopisto.” Rehtori Kaija Holli ei myöskään halunne puolivillaisia väliaikaisratkaisuja, vaan suoraa toimintaa: ”Yhteistyötä on tehty aivan riittävän pitkään. Erillisten instituutioiden aika on ohi”, johon Kivikoski vielä lisäsi: ”Jos tavoitteena ei ole yhtä yhteistä, miksi täällä pyöritään?”

Kenties varauksellisin panelisti oli Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen, jonka avainsana oli ”työelämän korkeakoulu”. Vastarantaisen älykön roolissa esiintyi Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TAMY:n puheenjohtaja, joka toisteli kantaansa: ”Emme vastusta emmekä puolusta, haluamme selvittää asiat niin, ettei hyviä asioita menetetä.” Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnassa yhdistämiseen on suhtauduttu käytännöllisen myönteisesti.

Paneelissa kukaan ei halunnut käyttää ilmaisua ”duaalimallista luopuminen”, koska mitään uusia hallintohimmeleitä tuskin halutaan rakentaa. Sen sijaan painotettiin sisältöjä, tutkimuksen edistämistä ja opetuksen kehittämistä. Julkisten menojen karsinnan politiikkaan ja uuteen yliopistojen johtamisretoriikkaan tuskin sopisikaan hallinnon korostaminen.

Ajan henki on nyt kaikkialla päättävillä tahoilla, että rakenteet ja organisaatiot eivät ole tärkeitä, vaan se, mitä niillä ja niissä saadaan aikaan. Oman panoksensa yliopistoreformiin tuovat Suomen yliopistot ry UNIFI:n rakenteellisen kehittämisen ryhmät. Ryhmien tavoitteena on pohtia ”yliopistojen päällekkäisyyksien purkamista ja suurien mutta profiloituneiden koulutus- ja tutkimuskokonaisuuksien luomista. Se edellyttää erityisesti yliopistojen välisiä yhteistyöneuvotteluja.” Ylijohtaja Juhana Vartiaisen johtamassa yhteiskuntatieteellisen alan ryhmässä on vahvistamattoman tiedon mukaan keskusteltu Oulun yliopiston yhteiskuntatieteiden siirtämisestä Lapin yliopistoon.

Yliopistouudistuksen tausta: Lupaus on ilmassa

Aiheesta muualla: Kehitetäänkö yliopistoa…

Juha Suoranta

Aikuiskasvatuksen professori

Tampereen yliopisto

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös