Uutiset

Tamyn puheenjohtajan puhe Lukuvuoden Avajaissa 2017

Arvoisa rehtori, hyvät juhlavieraat, yliopistoyhteisön jäsenet

Juhlistamme tänään viimeisen kokonaisen lukuvuoden alkua Tampereen yliopistossa. Tamperelaisten yliopistojen yhdistyminen on tosiasia, lait ovat eduskunnassa, Tampereen korkeakoulusäätiö on aloittanut toimintansa. Elämme historiallisia hetkiä, käännämme sivua yliopistomme tarinan viimeisiin kappaleisiin ja luomme katseemme tulevaan, joka on täynnä mahdollisuuksia.

Pitää kuitenkin tietää mistä on tulossa, jotta tietää minne on menossa. Vanhaan vilkuilu auttaa tulevaisuuteen tähyilyssä ja pitkälle ponnistaakseen on haettava vauhtia. Kuulkaapa tämä sitaatti:

”Koulutusjärjestelmämme osana kohdistuu myös suomalaiseen kor­keakoululaitokseen huomattavia paineita ja odotuksia. Kiristyneessä taloudellisessa tilan­teessa on tultu vaiheeseen, jossa monien vallitsevien käytäntöjen on vaikeata säilyttää legi­timaatiotaan. Ovathan korkeakou­lumaailmalle vielä takavuosina vieraat termit –  tehokkuus ja tuottavuus – ajan iskusanoja.”

Nämä virkkeet ovat edeltäjäni Antero Mukan omassa avajaispuheessaan lausumia, omalta syntymävuodeltani neljännesvuosisata sitten, 1992. Vuodelta, jolloin Suomi oli 75.

Nyt vietämme satavuotiaan Suomen juhlavuotta ja varsin kuvaavalta tuo tilannekuva kuulostaa edelleen. Monet avainsanat ovatkin toistuneet esimerkiksi avajaispuheissa vuodesta ja vuosikymmenestäkin toiseen. Muun muassa sivistys, koulutuksen tulevaisuus, opiskelijoiden toimeentulo, sekä rakenteelliset muutokset ovat kaikki puhututtaneet monia opiskelijasukupolvia. Oman puheeni olisin voinut helposti tehdä leikkaa ja liimaa –menetelmällä, vaihtaen vain markat euroiksi. Niin paljon on samaa siinä, mistä akateemisessa maailmassa on keskusteltu juhlapuheissa viime vuosina. Niin paljon.

Tämä kertoo osaltaan myös siitä, että yliopistot ovat hitaasti ja harkiten muuttuvia instituutioita. Kuten rehtori Laakso kirjoitti juuri viime vuonna: suomalainen yliopistolaitos on vanhempi kuin sitä ohjaava ministeriö ja tulee varmasti kestämään pidempään kuin nykyiset valtionhallinnon rakenteet.

Tullaanpa menneisyydestä nykyhetkeen ja siihen, miten yliopistokentän muutokset näkyvät opiskelijan arjessa. Opiskelijat kohtaavat nykyään monia tehokkuudella perusteltuja vaatimuksia, joilla on vaikutuksia myös yliopistojen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, josta on tänäkin vuonna kohkattu paljon, aivan viimeksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa viime viikolla. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, jonka määrittelyssä emme ole päässeet kovin pitkälle.

Opiskelijat luovat yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta paitsi tutkintojensa kautta, myös opintojen ulkopuolisen toimeliaisuuden avulla. Rajatut opintoajat, opintopistevaatimukset, toimeentulon epävarmuus ja sen jatkuvat muutokset, suorituskeskeinen ja koulumainen ajattelu opintojen suorittamisesta ohjaavat kuitenkin suuntaan, jossa niin sanotusti ylimääräiselle toiminnalle ei juuri ole aikaa.

Tätä ylimääräistä voi olla aktiivisuus omassa ainejärjestössä, harrastekerhossa, tutorointi niin suomalaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille, oman tutkinto-ohjelman kehittäminen yhdessä henkilökunnan kanssa, yliopiston hallintoelimiin pyrkiminen tai ihan vain päämäärätön hengailu opiskelukaverien kanssa.

Näistä mikään ei ole rahoituskiikareilla tarkasteltuna tehokasta, sillä ne eivät edistä opintoja ja kerryttävät opintopisteitäkin korkeintaan muutaman nimellisen nopan verran. Väitän kuitenkin, että tämä opiskelujen ohessa tehty työ yhteisön hyväksi on arvokkaampaa kuin arvaamme.

Tämä opiskelusta erillinen aktiivisuus linkittyy yliopiston tehtäviin: onhan yliopistojen tehtävänä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Erityisesti opiskelijoiden kasvaminen aktiivisiksi kansalaisiksi, maailmaa ymmärtäviksi maailman muuttajiksi, vaatii aikaa ja kehittymistä osana akateemista yhteisöä. Tutkinto on tässä tärkeä standardi, mutta ei ainut mittari.

Yliopistolakiin kirjattu ylevä tavoite on, että opiskelijoita tulisi valmistaa aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Koulumaisella lähestymistavalla saadaan kyllä muovattua opiskelija-aineksesta tutkintotuotteita. Kuinka hyvin se kasvattaa kansalaisuuteen, on kuitenkin hyvä kysymys. Monia kansalaisen taitoja, kuten ryhmässä toimimista, erilaisuuden kohtaamista, demokratian pelisääntöjä ja argumentointia oppii myös luentosalien ulkopuolella. Näitä valmiuksia hyödyntämällä opiskelijat myötävaikuttavat suomalaiseen yhteiskuntaan. Voin tarkentaa.

Opiskelijoiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulee nimittäin esiin yhdessä merkittävässä satavuotiaan Suomen ylpeydenaiheessa, maksuttomassa koulutuksessa, sillä opiskelijaliikkeen kannalta olennainen yhteiskunnallinen vaikuttamispaikka tuntuu vuodesta toiseen olevan keskustelu lukuvuosimaksuista. Tänäkin keväänä maksuja on väläytelty ratkaisuna yliopistojen rahoitusongelmiin. Puolueet ovat kuitenkin säännönmukaisesti irtisanoutuneet tällaisista heitoista.

Silti tunne kaltevalla pinnalla liukumisesta tuntuu väkevästi tennarien pohjassa: maksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on vasta otettu käyttöön, ja julkisessa keskustelussa vaikuttaa välittömästi olevan entistä salonkikelpoisempaa ehdottaa että tätä suomalaisen korkeakoulujärjestelmän harha-askelta jatketaan myös kotimaisten opiskelijoiden tontille.

Saamme siten olla tarkkana, kun puolueet virittäytyvät kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Kannustan tarkkaavaisuuteen siinä, miten istuvat edustajat ja uudet kyvyt puhuvat korkeakoulupolitiikasta ja opiskelijoiden asioista. Monet ovat valmiita heikentämään entisestään heikkoa opiskelijoiden asemaa, ellemme ole valppaina. Tässä opiskelijoiden aktiivisuudella ja edunvalvonnalla on edelleen tärkeä tehtävä täytettävänä. Kukaan muu ei opiskelijoiden asiaa ota omakseen, ellemme me itse.

Today marks the start of the last full academic year in University of Tampere. Starting in 2019, there will be only one university in this city.

You’ve got to know where you coming from in order to know where you’re going. Some recurrent themes can be found in the speeches of my predecessors. I went through a bunch of them, and found out that many issues have been on the agenda for years, even decades. But what about today? What should we focus on in these times of major change?

Students in higher education seem to face increasing demands of efficiency. These demands can be found in the cuts to student allowances, a hurry to graduate, as well as credit requirements. Meanwhile it is essential to notice that the activities students pursue outside of their studies are valuable as well. For example, student associations, tutoring, and being a part of the university admimistration can be time-consuming extra-curricular activities. They don’t necessarily make anyone graduate faster or bring money to the table, but I’d argue that they provide experiences that compliment universities and their societal impact.

Students are one of the main forces upholding the foundation of social mobility in Finland, the free higher education. This is a thing we’ve been at for years, and will continue to do so.

Arvoisa rehtori, hyvät juhlavieraat, yliopistoyhteisön jäsenet,

Toivon että rakentaessamme uutta yliopistoa ja korkeakoulukonsernia luomme kokonaisuuden, jossa on tilaa ajatella, kokeilla, ihmetellä. Pyrkikäämme tarjoamaan mahdollisuus akateemiseen vapauteen ja opintojen aikana kasvamiseen, ei vain suorittamiseen. Tämän osana pitäkäämme kiinni maksuttomasta koulutuksesta paitsi tulevina hallituskausina, myös seuraavan sadan vuoden aikana.

Let us make sure that the new university provides possibilities to imagine, experiment, as well as wonder. Let us make sure that the students have time to grow as a part of the university community. May we live, experience, and acknowledge freely.

Tarjotkaamme mahdollisuus elää, kokea, tiedostaa.

Näillä sanoin toivotan kaikille mitä ikimuistoisinta viimeistä täyttä lukuvuotta Tampereen yliopistossa.

Tilaa uutiskirje

Palvelutoimisto

Yliopistonkatu 60 A 2. kerros, 33100 Tampere
puh. +358 44 361 0210
e-mail: tamy@tamy.fi
karttalinkki

Takaisin ylös